1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Musiikin terapeuttinen vaikutus aivoissa tarkentuu
Ajan­kohtai­sta

Musiikin terapeuttinen vaikutus aivoissa tarkentuu

Suomalaistutkimus tuotti lisää tietoa siitä neurologisesta prosessista, joka näkyy harmaan aineen muutoksina etuotsalohkossa, kun aivoinfarktipotilaille soitetaan musiikkia.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Teppo Särkämön uusimmassa Frontiers in Human Neuroscience -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti ensi kertaa, että musiikin kuuntelu aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa voi edistää aivojen toipumista, sillä se saa aikaan rakenteellisia muutoksia kognitiivisia ja emotionaalisia toimintoja säätelevillä etuotsalohkon ja limbisen järjestelmän alueilla.

Vokselipohjaisella morfometrialla (VBM) tehdyssä MRI-kuvien analyysissä havaittiin, että musiikkia päivittäin kuunnelleilla potilailla, joilla oli vasemman aivopuoliskon aivoinfarkti, tapahtui harmaan aineen tilavuuden kasvua vauriolta säästyneiden ylemmän otsalohkopoimun, tyvitumakkeiden sekä pihtipoimun etuosan alueilla enemmän kuin potilailla, jotka kuuntelivat päivittäin äänikirjoja tai eivät saaneet kuuntelumateriaalia.

Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan suomalaistutkijat osoittivat jo aiemmin, että musiikin kuuntelu paransi kielellisen muistin, kuulomuistin ja tarkkaavuuden suuntaamisen kuntoutumista sekä vähensi masentuneisuutta ja sekavuutta aivoinfarktin jälkeen. Nyt havaitut harmaan aineen muutokset etuotsalohkolla olivat selvästi yhteydessä parempaan kognitiiviseen kuntoutumiseen kun taas muutokset pihtipoimussa liittyivät vähentyneeseen negatiiviseen mielialaan.

Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen Monitieteisen musiikintutkimuksen yksikön, HYKS:n neurologian ja radiologian klinikoiden sekä Barcelonan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa seurattiin 60:tä keskimmäisen aivovaltimon aivoinfarktiin sairastuneen potilaan toipumista kuuden kuukauden ajan käyttäen neuropsykologisia tutkimuksia sekä aivojen magnetoenkefalografiamittauksia (MEG) ja rakenteellisia magneettikuvauksia (MRI).

Potilaat jaettiin akuuttivaiheessa satunnaistetusti joko musiikin tai äänikirjojen kuunteluryhmään tai kontrolliryhmään, joka ei saanut kuuntelumateriaalia. Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu aloitettiin noin viikon kuluttua infarktista ja sitä jatkettiin vähintään tunnin päivässä seuraavan kahden kuukauden ajan.

Särkämö on tutkinut jo useita vuosia musiikin vaikutuksia aivoinfarktipotilaiden hoidossa, ja tuloksia on julkaistu muun muassa Brain-lehdessä ja MITPress-julkaisuihin kuuluvassa Journal of Cognitive Neuroscience -lehdessä. Lääkärilehdessä julkaistussa Teppo Särkämön ja Minna Huotilaisen katsausartikkelissa käsitellään musiikkia sekä terapeuttisena että aivotoimintoja virkistävänä elementtinä.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Viiden kysymyksen taktiikalla

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä ­pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.

Tieteessä
Juoksu antaa virtaa väittelijälle

– Juoksu antaa enemmän kuin ottaa, toteaa Sami Saku.

Tieteessä
Voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla?

Oulun yliopistossa tutkitaan, voiko lasten korvatulehduksia estää elimistön omalla bakteerilla.

Pääkirjoitus
Terveiden hoitamisen vaarat

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava.

Työssä
Selittää ­vai ennustaa?

Selitysmalleja ei juuri pohdita tai esitetä, toteaa Aleksi Reito.