1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Musiikin terapeuttinen vaikutus aivoissa tarkentuu
Ajan­kohtai­sta

Musiikin terapeuttinen vaikutus aivoissa tarkentuu

Suomalaistutkimus tuotti lisää tietoa siitä neurologisesta prosessista, joka näkyy harmaan aineen muutoksina etuotsalohkossa, kun aivoinfarktipotilaille soitetaan musiikkia.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Teppo Särkämön uusimmassa Frontiers in Human Neuroscience -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti ensi kertaa, että musiikin kuuntelu aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa voi edistää aivojen toipumista, sillä se saa aikaan rakenteellisia muutoksia kognitiivisia ja emotionaalisia toimintoja säätelevillä etuotsalohkon ja limbisen järjestelmän alueilla.

Vokselipohjaisella morfometrialla (VBM) tehdyssä MRI-kuvien analyysissä havaittiin, että musiikkia päivittäin kuunnelleilla potilailla, joilla oli vasemman aivopuoliskon aivoinfarkti, tapahtui harmaan aineen tilavuuden kasvua vauriolta säästyneiden ylemmän otsalohkopoimun, tyvitumakkeiden sekä pihtipoimun etuosan alueilla enemmän kuin potilailla, jotka kuuntelivat päivittäin äänikirjoja tai eivät saaneet kuuntelumateriaalia.

Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan suomalaistutkijat osoittivat jo aiemmin, että musiikin kuuntelu paransi kielellisen muistin, kuulomuistin ja tarkkaavuuden suuntaamisen kuntoutumista sekä vähensi masentuneisuutta ja sekavuutta aivoinfarktin jälkeen. Nyt havaitut harmaan aineen muutokset etuotsalohkolla olivat selvästi yhteydessä parempaan kognitiiviseen kuntoutumiseen kun taas muutokset pihtipoimussa liittyivät vähentyneeseen negatiiviseen mielialaan.

Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen Monitieteisen musiikintutkimuksen yksikön, HYKS:n neurologian ja radiologian klinikoiden sekä Barcelonan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa seurattiin 60:tä keskimmäisen aivovaltimon aivoinfarktiin sairastuneen potilaan toipumista kuuden kuukauden ajan käyttäen neuropsykologisia tutkimuksia sekä aivojen magnetoenkefalografiamittauksia (MEG) ja rakenteellisia magneettikuvauksia (MRI).

Potilaat jaettiin akuuttivaiheessa satunnaistetusti joko musiikin tai äänikirjojen kuunteluryhmään tai kontrolliryhmään, joka ei saanut kuuntelumateriaalia. Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu aloitettiin noin viikon kuluttua infarktista ja sitä jatkettiin vähintään tunnin päivässä seuraavan kahden kuukauden ajan.

Särkämö on tutkinut jo useita vuosia musiikin vaikutuksia aivoinfarktipotilaiden hoidossa, ja tuloksia on julkaistu muun muassa Brain-lehdessä ja MITPress-julkaisuihin kuuluvassa Journal of Cognitive Neuroscience -lehdessä. Lääkärilehdessä julkaistussa Teppo Särkämön ja Minna Huotilaisen katsausartikkelissa käsitellään musiikkia sekä terapeuttisena että aivotoimintoja virkistävänä elementtinä.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Potilaan aika

Ehkä huokaisen väärässä kohtaa tai katson huolestuneen näköisesti potilaan laboratoriovastauksia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uusi Lastensairaala paransi perheiden tyytyväisyyttä

– Hoidon perhekeskeisyys ja vanhempien läsnäolo toteutuvat nyt uudella ­tavalla, sanoo Lasten ja nuorten sairauksien linjajohtaja, lastenlääkäri Pekka Lahdenne.

Tiedepääkirjoitus
Pamoja tulinde maisha – yhdessä säästämme elämää

Kongon demokraattisessa tasavallassa ebolatautiepidemia alkoi yli vuosi sitten ja marraskuun 2019 loppuun mennessä infektioon on sairastunut 3 304 potilasta ja kuollut 2 199, Veli-Jukka Anttila kirjoittaa.

Ajassa
Apotti laajenee pääkaupunkiseudulla

– Alkuun oli pelonsekainen fiilis, sanoo Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Mikael Kuitunen.

Ajassa
Miksi ei Potilasturvallisuuskeskus?

Vaasassa perustettiin viime vuonna keskus, joka on saanut enemmän ­huomiota nimestään kuin tehtävästään.

Pääkirjoitus
Yleislääketieteen rajat hämärtyvät

Yleislääkärien keskittyminen suppeampiin kokonaisuuksiin tulee väistämättä tarpeelliseksi, kirjoittaa Petja Orre.