Ajan­kohtai­sta 30/1994 vsk 49 s. 3066

Naiset ja sosiaaliasiat vahvoilla uudessa EU-komissiossa?

EU-komission tuleva puheenjohtaja, Luxemburgin pääministeri Jacques Santer on syyskuun ajan kiertänyt unionin jäsenmaita kerätäkseen uuden komission ympärilleen. Komissaareja on ensi vuoden alussa enintään 21, mutta lopullinen määrä riippuu siitä, miten Suomen, Ruotsin ja Norjan kansanäänestyksissä käy. Uuden komission kokoonpano vaikuttaa sosiaalisen ulottuvuuden kehittymiseen EU:ssa.

Muut unionimaat paitsi Italia ovat jo nimittäneet komissaariehdokkaansa. Ay-liikkeen ja sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen kannalta mielenkiintoisia nimiä ovat brittien toinen edustaja, labour-puolueen veteraanipoliitikko Neil Kinnock, Saksan Monika Wulf-Mathien, joka on Saksan julkisen ammattiliiton ÖTV:n puheenjohtaja, Ranskan toiseksi edustajakseen nimeämä sosialisti, entinen pääministeri Edith Cresson sekä Tanskan yllätysveto Ritt Bjerregaard, joka on aiemmin toiminut sosiaali- ja terveysministerinä. Muut jo nimetyt ovat Saksan Martin Bangemann, Ranskan Yves Thibault de Silguy, Iso-Britannian Leon Brittan, Hollannin Hans van den Broek, Espanjan Manuel Marin ja Marcelino Oreja, Belgian Karel Van Miert, Irlannin Padraig Flynn (sosiaaliasiain nykyinen komissaari), Kreikan Christos Papoutsis, Portugalin Joao de Deus Pinheiro sekä Luxemburgin Santer.

Itävalta, joka sanoi kesällä EU:lle kyllä, ei ole vielä nimennyt komissaariaan, mutta tämä lienee hallitusvallan mukaisesti sosiaalidemokraatti. Itävallan lehdistössä on väläytelty kahta nimeä - Pariisin suurlähettilään rouva Nowotnyn ja entisen ulkoministerin Jankowitschin. Jos Nowotny nimitetään, hän on neljäs naiskomissaari.

Ruotsin vahvin komissaariehdokas on sosiaalidemokraattien Mats Hellström, mutta myös nykyisen Wienin suurlähettilään, entisen ulkomaankauppaministerin Anita Gradinin nimi on nostettu esiin. Gradinin valinta nostaisi naisten komissaaripaikkojen määrän viiteen, jos myös Itävalta päätyy naisedustajaan. Jos näin tapahtuu, puheenjohtaja Jacques Santerin toive lisätä naisten lukumäärää komissiossa kävisi toteen odotettua paremmin; parhaimmassa tapauksessa naisten määrä viisinkertaistuisi. Varmaa on, että ensi vuoden alussa toimintansa aloittavassa komissiossa on enemmän naisia komissaareina kuin koskaan aiemmin.

Lue myös

Brysselin käytävillä huhutaan, että Suomi liittyessään unioniin saisi itäkomissaarin paikan ja Ruotsi ympäristöasiain salkun. Suomen komissaariksi on ehdotettu mm. Pertti Salolaista, Erkki Liikasta ja Heikki Haavistoa, mutta ehdokkaat itse ovat olleet haluttomia spekuloimaan tulevaisuudellaan. Jos Suomi päättää liittyä unioniin, komissaarikandidaatin nimittää vallassa oleva hallitus. Tulevan komissaarin poliittisesta kannasta voidaan toki tehdä joitakin arvioita tarkastelemalla Suomen nykyistä hallitusta.

Jos sosiaalidemokraattien asema vahvistuu komissiossa, mm. ay-liikkeen ponnistelut sosiaalisen ulottuvuuden puolesta saanevat lisäpontta. Vastaustamaton kiusaus on kysyä, vauhdittaisivatko Suomen, Ruotsin ja Norjan komissaarit sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä.

Kirjoittajat

Maarit Harjusalmi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030