Niukka uni lihottaa
Suurin osa yli 30-vuotiaista suomalaisista nukkuu 7 tai 8 tuntia vuorokaudessa.
Suomalaiset aikuiset nukkuvat aiempaa lyhyempiä yöunia. Samaan aikaan univajeen kanssa suomalaisten lihavuus on yleistynyt.– Jos riittämätön yöuni vauhdittaa lihomista, niin voiko sillä, että nukkuu riittävän pitkän yöunen, välttyä lihomiselta? kysyi akatemiatutkija Timo Partonen lääkäripäivillä.
Niukan yöunen jälkeen insuliinin veren glukoosipitoisuutta pienentävä vaikutus heikkenee, leptiinipitoisuus veressä laskee ja greliinipitoisuus nousee. Insuliinia erittyy haimasta, leptiiniä rasvakudoksesta ja greliiniä mahalaukusta.
– Muutokset heikentävät sokerinsietoa, voimistavat nälän tunnetta ja kasvattavat ruokahalua. Ruokahalu kasvaa etenkin hiilihydraattipitoisia, sokereita tai tärkkelystä sisältäviä ruokia kohtaan. Partonen kuvaili.
Suurin osa yli 30-vuotiaista suomalaisista nukkuu 7 tai 8 tuntia vuorokaudessa. Lyhytunisista (6 tuntia tai vähemmän nukkuvista) 10 prosenttia on terveitä ja pitkäunisista (9 tuntia tai enemmän nukkuvista) 15 prosenttia.
Partosen mukaan lyhytunisuus kasvattaa lihavuuden riskin naisilla 1,75-kertaiseksi ja miehillä 1,46-kertaiseksi. Suomalaisista 1,6 prosenttia on terveitä lyhytunisia ja 2 prosenttia terveitä pitkäunisia.
– Yöunen pituuden kehittymistä olisi syytä seurata jo lastenneuvolassa, Partonen esitti.
Talvi on lihottavaa aikaa
85 prosenttia yli 30-vuotiaista suomalaisista kokee vuodenaikojen vaikuttavan yöunensa pituuteen ja ruokahaluunsa. Etenkin vuodenaikaismuutoksiin liittyvä lihominen kasvattaa metabolisen oireyhtymän riskiä [3]. Oireyhtymään lukeutuvat keskivartalolihavuus, insuliinin tehottomuus sekä taipumukset korkeaan verensokeriin ja korkeaan verenpaineeseen. Myös vuodenaikaismuutoksia olisi syytä huomioida säännöllisesti terveystarkastuksissa.
– Sisäinen kello säätelee elimistön vuorokausirytmiä, mikä auttaa myös aterioiden ja yöunen ajoittamisessa. Ravintoaineet ja yöunen univaiheet vuorostaan antavat palautteen sisäisen kellon toiminnalle. Palaute voi olla terveydelle myönteistä tai haitallista, Partonen muistutti.
Marraskuusta 2005 on yhdysvaltalainen National Institutes of Health Clinical Center tutkinut, voisiko enintään 6,5 tuntia nukkuvien yöunen pidentäminen 7,5 tuntiin myös laihduttaa.
– Tutkimus on kesken. Sisäisen kellon rytmihäiriöistä johtuvia kaamosoireita osataan jo lievittää käyttämällä keinoina aamuisin valoa talvisin tai säännöllistä kuntoliikuntaa ympäri vuoden. Nämä keinot saattavat estää myös aineenvaihdunnan ja uni-valverytmin häiriöitä sekä ylipainon kertymistä, totesi Timo Partonen.
Ulla Järvi
