Nobelvoittajat mullistivat gastroenterologian hoitokäytäntöjä
- Kyseessä oli täysin ratkaisevaa laatua oleva havainto, joka on täydellisesti muuttanut lääkehoitokäytäntöjämme ja käytännössä lopettanut kokonaan elektiivisen ulkuskirurgian. Lisäksi mahasyövän esiintyvyys on sittemmin romahtanut, kun ymmärretään sen syy-seurausyhteys helikobakteeriin.
Näin kuvaa dosentti ja ylilääkäri Martti Färkkilä Hyksin gastroenterologian klinikasta kahden australialaistutkijan vuoden 1983 löydön vaikutuksia kliinisen lääketieteen kehitykseen. Kyseessä ovat tietenkin tämän vuoden lääketieteen Nobel-palkitut, vuonna 1937 syntynyt J. Robin Warren ja vuonna 1951 syntynyt Barry J. Marshall.
Warren ja Marshall havaitsivat ensimmäisinä helikobakteerin yhteyden mahahaavaan ja mahakatarriin. Primaarihavainnon jälkeen kaksikko teki vuosia töitä.
Vuonna 1988 he julkaisivat Lancetissa ensimmäinen kliinisen tutkimuksen, joka osoitti, että helikobakteerin häätö todella estää ulkustaudin uusimisen.
Lancetissa julkaistut tutkimustulokset muuttivat gastroenterologian kliinisiä hoitokäytäntöjä kaikkialla länsimaissa. Suomi oli uusien oppien edelläkävijämaita.
- Meillä on 1980-90-lukujen vaihteesta alkaen systemaattisesti häädetty helikobakteeria. Vuonna 1996 julkaistiin ensimmäinen helikobakteerin hoitosuositus Suomen Lääkärilehdessä, Färkkilä muistelee.
Helikobakteeri aiheuttaa noin 90 prosenttia maha- ja pohjukaissuolihaavoista ja voi johtaa hoitamattomana myös vatsasyöpään. Färkkilän mukaan japanilainen tutkimus osoitti helikobakteerin häätöhoidon vähentävän mahasyövän riskiä ja vahvisti entuudestaan australialaisten nobelistien tutkimushavaintoja.
Nobel-komitean mukaan Warrenin ja Marshallin löytö oli "merkittävä ja odottamaton". Ennen Warrenin ja Marshallin löytöä arvioitiin yleisesti, että mahahaava ja mahakatarri liittyvät ennen kaikkea elintapoihin ja stressiin.
Helikobakteerin perimmäinen tarkoitus on epäselvä.
- Melkein jokaisella nisäkäslajilla on oma mahalaukussa viihtyvä bakteerinsa, joka on evoluution aikana sinne löytänyt paikkansa, Färkkilä sanoo.
Joissakin väestöissä helikobakteeri on infektoinut käytännöllisesti katsoen kaikki. Tästä on herännyt ajatus, että helikobakteerista olisi myös jotakin hyötyä. Sellaista ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.
- Käytännössä Suomessa tilanne on se, että jos ylävatsavaivaisella potilaalla todetaan helikobakteeri, se hoidetaan, ellei vasta-aihetta ole, Färkkilä selvittää hoitokäytäntöjä.
