Nuorten huumekokeilut alkavat pillereillä ja viinalla
Turun kaupungin peruskoulujen 9-luokkalaisista tytöistä 31 % kertoo kokeilleensa ainakin kerran jotain huumetta, pojista 18 %. Keski-Suomen läänin samanikäisistä peruskoululaisista huumeita on kokeillut 21 % tytöistä ja 10 % pojista. Tiedot on saatu Kouluterveys 95 -tutkimuksesta, johon vastasi 6 250 turkulaista ja keskisuomalaista peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilasta, iältään 14-16-vuotiaita.
Tavallisimmin on kokeiltu alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutusta; siitä on kokemusta kyselyyn vastanneista turkulaistytöistä joka neljännellä, keskisuomalaisista tytöistä joka kuudennella. Myös pelkillä lääkkeillä on hakenut päihtymystä noin joka kymmenes koulutyttö. Poikien keskuudessa lääkekokeilut ovat harvinaisempia.
- Ensin nuoret ottavat pillereitä kotoa lääkekaapista ja mikä tahansa kelpaa. Pillerihumalan kokeileminen on seikkailu. Vähän vanhemmat valikoivat jo tietoisesti tiettyjä lääkkeitä. Niitä hankitaan perhepiiristä, salakaupasta ja lääkäreiltä, toteaa ylilääkäri Pirjo Terho Turun kaupungin terveysvirastosta.
Kannabistuotteita liikkuu Keski-Suomen koululaispiireissä vähän, mutta Turussa joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti kokeilleensa niitä ainakin kerran. Imppaamiskokemuksia oli kummallakin tutkimusalueella 4- 5 %:lla. Nämä kokeilut ovat tytöillä ja pojilla yhtä yleisiä.
Samaan aikaan Kouluterveys-tutkimuksen kanssa julkistettiin huumeita koskevia tietoja toisesta laajasta nuorisokyselystä, Nuorten terveystapatutkimuksesta. Siinä on kysytty vuodesta 1981 lähtien, tietävätkö nuoret tuttavapiirissään henkilöitä, jotka ovat kokeilleet huumaavia aineita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi tämän vuosikymmenen kyselyissä on selvitetty huumeiden tarjontaa nuorille. Tänä keväänä postitse lähetettyyn kyselyyn vastasi noin 7 500 nuorta (12-18-v) eri puolilta Suomea.
Huumekokeiluja tietäneiden osuus vastaajista kasvoi 90-luvulle tultaessa selvästi. Tänä vuonna 14-18-vuotiaista 41 % ilmoitti tietävänsä ainakin yhdestä huumekokeilusta tuttavapiirissään, nuorimmista noin joka kolmas, vanhimmista lähes puolet. Pääkaupunkiseudun nuorista yli puolella on huumeita kokeilleita tuttavia. Vuonna 1981 huumeiden kokeilijoita tunsi vain 15 % vastaajista.
- Tämä on suuri muutos, jolle voidaan tarjota kahta selitystä. On mahdollista, että kokeilut ovat olleet ennenkin yleisiä, mutta nyt tämä nuorten salattu maailma on tullut esille. Todennäköisempää kuitenkin on, että huumekokeilut ovat lisääntyneet, sanoo ylilääkäri Matti Rimpelä STAKESista.
Myös niiden vastaajien osuus, joille on tarjottu huumeita, on kasvanut tilastollisesti merkitsevästi. Koko maassa 14-18-vuotiaista vastaajista 13 % kertoi saaneensa huumetarjouksia, pääkaupunkiseudun nuorista joka neljäs. Tar- joajina on ollut yhtä lailla tuttuja ja tuntemattomia.
Nuorten terveystapatutkimuksen tulokset kuvastavat nuorten sosiaalista altistumista huumeille, eivät huumeiden käyttöä. Sosiaalinen altistuminen - kokeilijoiden tunteminen ja tarjonnan kohteeksi joutuminen - on lisääntynyt koko maassa, mutta alue-erot ovat suuria. Suurissa kaupungeissa nuoret kohtaavat huumeita eniten ja suuri osa pitää huumeiden hankkimista helppona, maaseudun haja-asutusalueilla huumeita liikkuu selvästi vähemmän.
- Huumetilannetta pitäisi arvioida ja seurata sekä valtakunnallisesti että paikkakuntatasolla, jotta saataisiin luotettavia tietoja. Vasta silloin päästäisiin eroon juupas-eipäs-keskustelusta, jota Suomen huumetilanteesta on viime vuosina käyty, sanoo Matti Rimpelä.
EU-jäsenyyden myötä Suomessa onkin käynnistynyt huumeseurantayksikön perustamisvalmistelu. EU:lla on tavoitteena yhteinen huumeasioiden tietoverkko vuoteen 2000 mennessä. (Marianne Jansson)
