Olipa kerran ebola

Ebolaviruksen seikkailu elimistössä alkaa usein kasvojen limakalvoilta. Virus raivaa tiensä verisuoniin kolmessa päivässä. Seuraukset ovat tuhoisat.

Olipa kerran ebola Kuva 1 / 1

Ebolaviruksen seikkailu elimistössä alkaa usein kasvojen limakalvoilta. Virus raivaa tiensä verisuoniin kolmessa päivässä. Seuraukset ovat tuhoisat.

Keväällä 2014 kuuluisan kansanparantajan hautajaisiin saapuu satoja ihmisiä eri puolilta ­Guineaa ja lähikylistä maan rajan toiselta puolelta. Menot ovat perinteiset: naiset kylvettävät vainajan ja pukevat hänet parhaisiinsa.

Jäähyväisiä tanssitaan ja vainajaa itketään päivien ajan. Lopuksi surijat antavat vainajalle jäähyväissuudelman.

Ne ovat kohtalokkaat hautajaiset. Myöhemmin yli 300 hautajaisvierasta kuolee ebolaan. Yksi vieraista, nuori nainen, saa keskenmenon ja hakeutuu Kailahunin sairaalaan Sierra Leonessa. Hän tuo taudin maahan ensimmäistä kertaa.

Kohtalokas kosketus

Näin ebola leviää. Tutkijat arvioivat, että jopa 60 prosenttia Guineassa tapahtuvista tartunnoista johtuu perinteisistä hautajaismenoista. Ebolaan kuollut ihminen on erityisen tartuttava, sillä hänen eritteissään on paljon viruksia.

Tyypillisesti ihminen saa ebolatartunnan kosketeltuaan tautiin sairastunutta tai kuollutta tai hänen eritteitään. Harvinaisemmin tartunta on tullut lakanoista, vaatteista tai pinnoista, joissa on potilaan oksennusta, verta tai ripulia.

Virus tunkeutuu elimistöön limakalvojen tai esimerkiksi iholla olevan haavan kautta. Tyypillinen reitti on viruksen siirtyminen käsistä kasvoille, kun ihminen pyyhkäisee nenäänsä tai hieraisee silmiään. Erään tutkimuksen mukaan ihminen koskettelee kasvojaan keskimäärin yli kolme kertaa tunnissa.

Kasvoilta virus pääsee helposti elimistöön, sillä muun muassa silmän sarveis- ja sidekalvon, nenän limakalvojen ja puolustusjärjestelmän dendriittisolujen pinnoilta löytyy sille sopivia kiinnittymiskohtia, reseptoreita. Matomainen virus ankkuroituu isäntäsolun pinnalle piikkimäisten ulokkeidensa avulla.

Vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, mihin kohtaan virus tarkalleen kiinnittyy isäntäsolun pinnalla. Tutkijat ovat löytäneet kaksi todennäköistä kohtaa, kolesterolin kuljetuksessa käytettävän NPC-1-proteiinin sekä hepatiitti A -viruksenkin reseptorina toimivan 
TIM-1-proteiinin.

Taksikyydillä solun sisään

Virus huijaa solun kuljettamaan sen sisäänsä endosomissa, solukalvosta kuroutuvassa rakkulassa. Ne kuljettavat erilaisia yhdisteitä, kuten kolesterolia ja vasta-aineita, solun ulkopuolelta sisäpuolelle.

Solun sisällä viruksen perimä vapautuu solulimaan. Tämän jälkeen virus valjastaa isäntäsolun koneiston valmistamaan omia proteiinejaan ja ryhtyy monistamaan perimäänsä. Isäntäsolu kokoaa uudet virukset, jotka vapautuvat kuroutumalla irti solukalvosta.

Normaalisti elimistö havaitsee virustartunnan ja ryhtyy tuottamaan interferoneita, jotka estävät viruksen lisääntymistä isäntäsolussa. Ebola pystyy VP24-proteiininsa avulla estämään interferonien vaikutuksen.

Ebolaviruksen tartuntaprosessi ja monistuminen isäntäsolussa kestää noin kahdeksan tuntia. Tämän jälkeen isäntäsolu vapauttaa ennen kuolemaansa seuraavien tuntien tai useiden päivien ajan uusia viruksia ympäristöönsä. Uudet virukset tarttuvat läheisiin soluihin. Siten virus tunkeutuu pikkuhiljaa eteenpäin elimistössä.

Valkosolujen mukana 
joka puolelle elimistöä

Ebola kykenee lisääntymään monissa solutyypeissä, mutta sen pääkohteita ovat verisuonten seinämien endoteelisolut sekä valkosolut, etenkin monosyytit ja makrofagit. Niissä virus monistuu hyvin tehokkaasti.

Tyypillisesti virus saa raivattua tiensä verisuoniin kolmessa päivässä. Sen jälkeen se pääsee kulkeutumaan valkosolujen kyydissä verenkierrossa ja imuteitse joka puolelle elimistöä.

Ebolan hanakkuus endoteeli- ja valkosoluihin selittänee, miksi virus ei tiettävästi ole levinnyt ilmateitse, pisaratartuntana. Esimerkiksi influenssa, joka on tyypillinen ilmateitse tarttuva virus, lisääntyy erityisesti ylähengitysteiden pintaepiteelisoluissa. Kun ihmisen hengitystiet ärtyvät ja hän aivastelee, influenssavirus leviää.

Jos ebola leviäisi samoin, tartuntoja tulisi huomattavasti nopeammin. Nyt viruksen pitää päästä verenkiertoon ennen kuin se pääsee kunnolla valloilleen. Viruksen leviämistä rajoittaa myös se, että potilas aiheuttaa tartuntoja vasta oireiden puhjettua. Koska potilaan kunto heikkenee nopeasti, hän ei ehdi välittää virusta monelle.

Yksi ebolapotilas on nykyisen epidemian kuluessa ehtinyt tartuttaa keskimäärin 1,4–2,2 muuta.

Itämisaika voi olla 
yli 21 päivää

Tartunnan jälkeen ebolavirus muhii elimistössä ilman oireita useita päiviä, tyypillisesti 8–10 päivää. Itämisaika on nykyisessä epidemiassa ollut 95 prosentissa tapauksista 1–21 päivää, mutta se voi olla myös pidempi. WHO:n mukaan epidemian loppumisesta tietyllä alueella voidaan puhua vasta 42 päivän varoajan jälkeen.

Tyypillisiä alkuvaiheen oireita ovat äkillinen kuume, päänsärky, heikotus, lihaskivut ja kipeä kurkku. Tauti on hyvin vaikea erottaa malariasta tai monesta muusta infektiotaudista.

Ensimmäisten oireiden jälkeen tauti etenee hyvin nopeasti. Tyypillistä on voimakas mahakipu, oksentelu ja ripuli. Osa saa myös sisäisiä ja ulkoisia verenvuotoja. Verta valuu esimerkiksi nenästä, silmistä, korvista tai suusta. Siitä tulee taudin aiempi nimitys verenvuotokuume.

Nimityksestä on nykyisen epidemian myötä luovuttu. Verenvuotoa on ilmennyt huomattavasti oletettua vähemmän, selvästi alle puolella potilaista.

Puolustusjärjestelmä 
menee sekaisin

Ebolan oireet aiheutuvat tartunnan leviämisestä useisiin eri solutyyppeihin, kuten maksasoluihin ja sidekudossoluihin, sekä laajasta systeemisestä tulehdusreaktiosta.

Suolistossa solutuho johtaa ripuliin ja nestehukkaan. Lisämunuaisessa virus lamauttaa steroideja tuottavat solut, mikä johtaa verenkierron häiriöihin. Viruksen hyökkääminen valkosoluihin saa puolustusjärjestelmän sekaisin. Valkosolut ryhtyvät tuottamaan suuria määriä erilaisia tulehdusyhdisteitä, jotka tuhoavat kudoksia.

Verenvuoto aiheutuu siitä, että virus tuhoaa endoteelisoluja ja verisuonten seinämät rikkoutuvat. Toisaalta maksasolut ryhtyvät valmistamaan ylen määrin hyytymistekijöitä, jotka aiheuttavat tukoksia pienissä verisuonissa. Tukokset voivat estää verenkierron tärkeissä elimissä, kuten maksassa, aivoissa ja munuaisissa. Loppuvaiheessa maksasolut tuhoutuvat eivätkä kykene enää tuottamaan hyytymistekijöitä, jolloin veri ei hyydy.

Kuolema tulee keskimäärin 8–16 päivän jälkeen oireiden alkamisesta. Syynä on verisuonten tuhoutumisen aiheuttama verenpaineen lasku. Potilas kuolee sokkiin ja monielinvaurioon.

Nykyisessä epidemiassa taudin tappavuus alkuvaiheen tapauksissa oli 86 ­prosenttia ja myöhemmissä epäilyissä 71 prosenttia. Ei tiedetä, miksi osa potilaista kuolee ja osa paranee itsestään. Alkuvaiheen nesteytyksen ja hyvän oireenmukaisen hoidon on todettu vaikuttavan ennusteeseen myönteisesti.

Massiivinen epidemia

Toukokuun 24. päivä Sierra Leonen hallitus saa tiedon maan ensimmäisestä ebolatapauksesta, kun Kailahunin sairaalaan hakeutuneen nuoren naisen testitulokset vahvistuvat. Nainen eristetään. Henkilökunta tai muut potilaat eivät sairastu. Naisella on onnea, sillä hän paranee täysin.

Epidemia tulee silti Sierra Leoneen. Samoista hautajaisista saapuu maahan useita muitakin potilaita. Kesäkuun puoleen väliin mennessä tilanne räjähtää käsiin.

Elokuussa tutkimus paljastaa, että kansanparantajan hautajaiset ovat Sierra Leonen ison epidemian taustalla.

Lähteet: Carita Savolainen-Kopra THL:sta, www.who.int, www.cdc.gov ja www.nih.gov

Mari Heikkilä
Kuva: Science Photo Library

Lue koko juttu perjantaina 14.11. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 46/2014.

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Lääkäriliiton jäsenmaksu säilyy ennallaan

Perusmaksu 512 euroa vuodessa. Apurahatutkijoille uusi alennusperuste.

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Virolainen: Sote syntyy, koska SDP haluaa sen

Ulkomaakauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) on varma soten syntymisestä tällä vaalikaudella.

Ajassa
Näin Suomessa päivystetään

Akuuttilääkäri Hanna Korpela tekee TYKS:n päivystyksessä kolmivuorotyötä.

Ajassa
Leikkaustoiminnan säädösmuutos helpottaa ostopalveluja

Tulevaisuudessa ympärivuorokautinen yhteispäivystys ei ole ehdoton edellytys leikkaavalle sairaalalle.

Kommentti
Olen huolissani

– Voimakas sosiaalisten tilanteiden pelko voi erakoittaa nuoren, kirjoittaa Jari Turunen.

Ajassa
Tampereella todettu kaksi aikuisen henkilön tuhkarokkotapausta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan Tampereella tuhkarokon saaneet eivät tartuta tautia eteenpäin, koska molemmat ovat rokotettuja.