Oulun yliopisto ehdottaa ministeriölle intensiivimallia lääkärikoulutukseen

Oulun yliopisto esittää opetusministeriölle ns. intensiivikoulutusmallia lääkärikoulutuksen nopeuttamiseksi. Opetusministeriö antoi loppukesällä Kuopion, Oulun ja Turun yliopistoille tehtäväksi laatia hahmotelmat opetussuunnitelmiksi, joilla sairaanhoitajia muuntokoulutettaisiin lääkäreiksi.

Edellinen selvitys muuntokoulutuksesta jätettiin kesäkuun lopulla. Sen tehneet Kuopion ja Oulun yliopisto eivät pitäneet muuntokoulutusta realistisena vaihtoehtona. Niiden mukaan aiemmasta terveydenhuoltoalan tutkinnosta voitiin korvata lääkärikoulutuksessa enintään noin kymmenen opintoviikkoa.

Opetusministeriö halusi kuitenkin asiasta uudet selvitykset, nyt myös Turun yliopistolta.

Oulun yliopisto selvitti terveydenhuoltoalan opistoasteisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen sisällölliset vastaavuudet lääkärikoulutuksen kanssa uudelleen. Yksityiskohtainen selvitys tehtiin yhdessä ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa. Lisäksi selvitettiin muuntokoulutettavien soveltuvan työkokemuksen korvaavuus.

Korvattavien opintoviikkojen määrä jää uudenkin selvityksen mukaan noin kymmeneen.

- Tarkempi selvittely ei tuonut asiaan varsinaisesti mitään uutta. Emme edelleenkään näe sairaanhoitajien muuntokoulutuksessa mahdollisuutta lyhentää lääkärikoulutusta nykyisestä, toteaa Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hallintopäällikkö Juha Kukkonen.

Intensiivimalli ratkaisuksi

Ratkaisumalliksi lääkärikoulutuksen nopeuttamiseen Oulun yliopisto ehdottaa sen sijaan ns. intensiivikoulutusmallia, jossa todellinen opiskeluaika voitaisiin tiivistää noin 4,5 vuoteen.

- Koulutus rakennettaisiin niin, että lähtötasona olisi ns. Bolognan prosessin mukainen soveltuva alempi korkeakoulututkinto. Aiemmilla opinnoilla pystyttäisiin korvaamaan osa nykyisistä lääkärinkoulutusohjelman opinnoista, Kukkonen sanoo.

Eurooppalaisten korkeakoulujen tutkintorakennetta pyritään ns. Bolognan julistuksella kehittämään kaksivaiheiseksi siten, että ensimmäisen jakson tutkinto on vähintään kolmivuotinen. Toinen vaihe koostuu master-tutkinnosta ja pitemmästä doctor-tutkinnosta.

Intensiivikoulutuksen opiskelijat valittaisiin pääsykokeella. Koulutus voitaisiin käynnistää kokeiluna vuonna 2004.

Kuopio ei pysty järjestämään

Myös Kuopion yliopiston vastaus on jätetty ministeriölle näinä päivinä: Kuopio ei voi ottaa muuntokoulutusta käytännössä suorittaakseen.

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin, professori Juhani Partasen mukaan Kuopiossa kävi jo keväällä tehdyn ensimmäisen selvityksen yhteydessä ilmi, että muuntokoulutuksen pullonkaulana olisi kliininen koulutus.

- Meillä ei ole vähäisintäkään mahdollisuutta ottaa muuntokoulutettavien kliinistä opetusta Kuopion yliopistollisen keskussairaalan vastuulle, koska KYS on ns. vakautusohjelman kohteena. Se tarkoittaa kliinisten toimintojen alasajoa tietyiltä osin kustannussäästöjen takia, Partanen kertoo.

Yliopisto onkin selvittänyt kliinisen opetuksen järjestämistä myös KYS-piirin muiden keskussairaaloiden kanssa, mutta sai kaikilta saman vastauksen: keskussairaalat eivät voi ottaa hoidettavakseen muuntokoulutettavien kliinistä opetusta.

- Koulutuskapasiteetti ei alueella kerta kaikkiaan riitä, eikä se ole rahasta kiinni, Partanen toteaa.

Muuntokoulutus Satakuntaan

Turun yliopiston opetusministeriölle jättämässä ehdotuksessa muuntokoulutus toteutettaisiin hajautetusti. Perustieteiden opetus annettaisiin ensimmäisen kahden vuoden aikana pääasiassa Turussa, ja sen jälkeen opetus hajautettaisiin niin, että muuntokoulutus järjestettäisiin suureksi osaksi Satakunnan terveydenhuollon yksiköissä.

Muuntokoulutuksen opintoviikkojen määrä olisi 240, kuten lääkärien normaalissakin peruskoulutuksessa. Turun yliopiston osuus muuntokoulutettavista olisi neljä vuosikurssia, joilla kullakin olisi 20 muuntokoulutettavaa. Tällöin muuntokoulutus edellyttäisi vajaan 30:n päätoimisen ja yli kymmenen sivutoimisen viran perustamista. Koulutus maksaisi noin 10,6 miljoonaa euroa.