Ajan­kohtai­sta

Pahuus voi piiloutua myös lääkäriltä

Valkokauluspsykopaattia on lääkärin ja poliisinkin vaikea tunnistaa, sanoo tutkimusprofessori Hannu Lauerma.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/pahannyrkkiPixmac000010136011.jpg

– Valkokauluspsykopaattia on lääkärin ja poliisinkin vaikea tunnistaa, tutkimusprofessori Hannu Lauerma sanoi Lääkärilehdelle Lääkäripäivillä.

– Lääkärin käytössä vastaanotolla on tarina, joka ei edes välttämättä ole tosi. Sen sijaan oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa ihmistä päästään tarkastelemaan kuin vuorta eri puolilta.

Psykopaatilla on herkät liikavarpaat

Naisia hyväksikäyttäviä psykopaatteja löytyy, koska hyväksikäyttö on ollut ja on yhä jossain määrin mahdollista, Lauerma totesi.

– Potentiaalisen uhrin ainoa keino välttyä joutumasta ansaan on selvittää jo seurustelun alussa kumppanin historia kyselemällä hänen siihenastisesta elämästään muiltakin kuin häneltä itseltään.

Lauerman mukaan psykopatia kehittyy jo nuoruudessa tai varhaislapsuudessa. Psykopaatteja kuvaillaan tunteettomiksi, mutta itse asiassa he ovat räjähteleväisiä ja herkkiä loukkaantumaan.

– Psykopaatit eivät tunne myötäkärsimystä, mutta ovat hyvin reviiritietoisia ja heillä on herkät liikavarpaat.

Evoluutio miesten väkivallan taustalla

Lauerma totesi Lääkäripäivien eilisessä luennossaan, että vakavista väkivallanteoista 90 % tekevät miehet.

– Syy siihen on evoluutio: lisääntyminen on riippunut naisten määrästä, joten miehiä on voitu uhrata metsästykseen ja sotarintamille.

Joillakin muilla lajeilla jakauma on täysin erilainen.

– Ihmislajilla muutamakin hengissä säilynyt mies on riittänyt takaamaan lajin säilymisen.

Uskonnot ovat Lauerman mukaan olleet keskeisiä aggression säätelijöitä – lähes kaikkiin kuuluu kielto ”älä tapa”. Toisaalta vain harvat uskonnot kieltäytyvät siunaamasta aseita.

– Länsimaissa miehet ovat vasta 250 vuoden aikana joutuneet luopumaan ajatuksesta, jonka mukaan tappaminen on soveliasta.

Vankilat suurin katkaisuhoitoyksikkö

Suomessa henkirikosten määrä on noin kolminkertainen verrattuna useimpiin Euroopan maihin, esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan. Itä- ja Pohjois-Suomi puolestaan ovat lähes kolme kertaa väkivaltaisempia kuin maan etelä- ja länsiosat.

– Suomalaisten henkirikosten uhrit ja tekijät muistuttavat toisiaan. Molemmille on tyypillistä päihteiden käyttö ja syrjäytyminen. Henkirikoksen kohteiksi joutuneista naisista vain kolmannes on ollut ansiotyössä, Lauerma avasi kotimaisia väkivaltatilastoja.

– Suomessa on tyypillistä alkoholin indusoima impulsiivinen väkivalta, joka tehdään lähes yksinomaan teräasein.

Lauerman mukaan vankilat ovat Suomen suurin katkaisuhoitoyksikkö.

– Vuosittain niissä alkaa noin 7 000 ”hoitojaksoa”.

Apinakoiraatkin voivat olla väkivaltaisia

Ihminen ei ole aggressionsa kanssa yksin.

– Varhaisen deprivaation on todettu johtavan jopa rhesusapinoilla väkivaltataipumukseen. Tällaisilla lisääntymisikäisillä apinoilla on todettu samanlainen serotoniiniaineenvaihdunnan vajaus kuin alkoholisoituneilla väkivaltaisilla suomalaismiehillä. Nämä apinakoiraat ovat nuorina heikosti pettymystä sietäviä ja väkivaltaisia.

Aggression lisäksi toinen väkivallan riskitekijä on ADHD, joka on vangeilla kymmenen kertaa yleisempi kuin muussa väestössä. Tilannetta voi pahentaa vielä lukihäiriö.

Psykopaattimiehillä on havaittu serotoniiniaineenvaihdunnan vajauksen tai ADHD:n lisäksi muitakin biologisia poikkeamia, kuten heikosti kehittynyt hippocampus-amygdalakompleksi ja prefrontaalikorteksi sekä heikot kortisolivasteet.

– Testosteronivaikutus näyttää olevan voimakas ja aivosähkötoiminta hidasta. Jälkimmäiseen liittyy runsas NREMS4-unen määrä. Lisäksi nämä miehet näyttävät potevan kroonista ikävystyneisyyttä tavanomaisissa olosuhteissa.

Hoidon läpimurto lähellä?

Lauerma pohdiskelikin, olisiko hoidon läpimurto tähänastisen tiedon valossa jo lähellä.

– Sairaalloista aggressiivisuutta voidaan ja pitää hoitaa kajoamatta normaalin aggression mahdollisuuteen. On hoidettava harhaisuutta tai tuskaisuutta, joka johtaa aggressioon, mutta mielen perustoimintoja ei pidä lamata.

Tulevaisuuden hoitomuodoiksi Lauerma arvioi uusia dopamiinia moduloivia lääkkeitä ja huumeiden inaktivoitumiseen johtavia rokotteita.

– Pääsy psykopatian psykobiologian jäljelle voisi johtaa kokonaan uusien lääkkeiden kehittämiseen, Lauerma visioi.

Sirpa Kulonen
Kuva: Ctacik / Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030