Päihdeongelmat eivät vähene, mutta palvelujen tarve kasvaa
Päihdebarometri 2000 mittasi terveydenhuollon johtajien näkemyksiä suomalaisesta päihdetilanteesta.
Yhä harvempi johtaja uskoo päihdeongelmien kasvun enää jatkuvan, mutta eivät he toisaalta usko tilanteen paranevankaan. Vielä viime vuonna 75 prosenttia terveyskeskusjohtajista ja 90 prosenttia kansalaisjärjestöjen johtajista uskoi päihdetilanteen huononevan. Tämän vuoden kyselyssä luvut olivat enää 53 ja 71 prosenttia.
Huolestuneimpia terveysjohtajat ovat lasten ja nuorten päihteidenkäytön lisääntymisestä ja huumekokeilujen kynnyksen madaltumisesta. Tosin suurin osa ongelmista ja palvelutarpeesta aiheutuu alkoholin liikakäytöstä.
Terveyden edistämisen keskuksen tekemän päihdebarometrin mukaan suurimmat ongelmat ovat selkeästi Etelä-Suomen läänissä. Turvattomuuskokemukset, päihdesairaudet ja -kuolemat sekä ongelmat hoidossa ja yleisessä järjestyksessä kasautuvat yhä etelään. Tosin Oulun läänin kasvukeskuksissakin on havaittu ongelmien pahenevan. Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä katsottiin huumeongelmien olevan jo yhtä suuria kuin alkoholinkin aiheuttamat.
Niin tutkimusten kuin terveysjohtajien omankin arvion mukaan päihdepalvelujen käyttö ja tarve kasvavat koko ajan. Terveyskeskusjohtajat pitivät päihdesairauksien ja hoitokustannusten kasvua merkittävänä uhkana alueillaan. Myös lastensuojelun ja perheneuvolatoiminnan kustannusten kasvu huolestutti.
Ongelmien ehkäisyssä nostettiin tärkeimmäksi koulujen päihdekasvatus, jonka sisällön kehittämistä tosin korostettiin. Yhteistyötä ennaltaehkäisyssä eri järjestöjen ja julkisten laitosten välillä ei juurikaan tehdä. Sen sijaan hoidon järjestämisessä varsinkin terveyskeskusten johtavat lääkärit korostivat yhteistyön merkitystä saumattomien hoitoketjujen rakentamiseksi.
Paitsi valistukseen terveysjohtajat uskovat ennen kaikkea ankariin lakeihin ja poliisivalvontaan. Huumeiden laillistamiselle ei heiltä kannatusta herunut.
