Lehti 18-19: Ajan­kohtai­sta 18-19/2003 vsk 58 s. 2013

Paine käyttää Käypä hoito -suosituksia oikeusjutuissa kasvaa

Ulla Järvi

Suomessa koetaan parhaillaan useilla elämänalueilla juridisoitumista; myös terveydenhuollossa. Potilaat pitävät kiinni oikeuksistaan, entistä useammin käräjäsaleihin saakka.

Nykylakeja pidetään usein liian epämääräisinä, jotta niihin voitaisiin yksiselitteisesti vedota esimerkiksi tapauksissa, joissa potilas katsoo saaneensa huonoa hoitoa tai ei hoitoa lainkaan.

Aivan viime vuosina juridisoitumiskehitys on havaittu mm. siinä, että ammattikuntien sisäisiä ohjeita tai suosituksia on ryhdytty käyttämään oikeudellisina perusteluina kanteiden nostamisessa ja oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi mediaoikeudenkäynneissä on saatettu vedota Julkisen sanan neuvostoon. Terveydenhuoltoa koskevissa jutuissa löytyy sanamuotoja, jotka ovat peräisin Käypä hoito -suosituksista.

- TEO:ssa eivät esimerkiksi Käypä hoito -suositukset ole vielä juurikaan tulleet kanteluissa esiin. Potilaslakiin kyllä vedotaan entistä useammin, ja kantelut ovat aiempaa yksilöidympiä, kertoo ylilääkäri Pirjo Pennanen TEO:sta.

Pennanen oli puhumassa Duodecimin huhtikuun lopulla järjestämässä seminaarissa, jossa käsiteltiin Käypä hoito -suositusten käytännön merkitystä ja tulevaisuutta. Suositusten käyttö oikeusjuttujen perustana on yksi uhka, jota seminaarissa käsiteltiin.

- TEO:n kanta on hyvin selvä. Käypä hoito -suositukset eivät ole tarkka keittokirja, vaan ne linjaavat yleisesti hyväksyttyjä hoitokäytäntöjä ja tähtäävät potilaan hyvään hoitoon. Valvontaviranomaisen tehtävä on linjata minimivaatimuksia ja huolehtia potilasturvallisuudesta. Suositukset tähtäävät enempään, jopa optimaaliseen tasoon, Pennanen erittelee.

- Valvonta-asioissa annamme ohjausta ottaa huomioon ja soveltaa paikallisesti Suomessa hyväksyttyjä hoito- ja laatusuosituksia. Meidän tekemämme ratkaisut lähtevät kuitenkin aina tapauskohtaisesta harkinnasta, onko potilas saanut asianmukaista hoitoa suhteessa yleisesti hyväksyttyyn hoitokäytäntöön. Emme vetoa yksittäiseen ohjeeseen tai suositukseen, Pennanen korostaa.

Hän toteaa, että myös olosuhteet huomoioidaan arvioinnissa. Esimerkiksi syrjäseudun terveysasemalla ei aina voida noudattaa suositusta tehdä kuumeiselle kurkkukipupotilaalle ensin nieluviljely turhan antibioottikuurin välttämiseksi, jos kyseessä on perjantai-ilta eikä paikallista päivystystä ole viikonloppuisin. Voi olla tarkoituksenmukaisempaa antaa potilaalle antibioottikuuri saman tien kuin noudattaa orjallisesti hoitosuositusta.

Suosituksista hoitoketjuihin

- Paikallisista lähtökohdista on ponnistettava, muuten hyvät suositukset jäävät nurkkaan pölyttymään, korostaa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjukoordinaattori, Matti Nuutinen. Haaste onnistuneen hoitosuosituksen luomiseksi ei nimittäin pääty siihen, että hoitoketju saadaan valmiiksi. Isointa kiveä vieritetään siellä, missä kääritään hihat ja ryhdytään noudattamaan suositusta.

Pohjois-Pohjanmaalla hoitoketjujen tuotekehitys alkoi 1997, jolloin Nuutinen käynnisti työn viraabelihomminaan. Nyt hän koordinoi työtä puolipäiväisesti, ja toteaa, ettei yksi ihminen ehdi tehdä paljoakaan.

Lue myös

- Roolissani lienee tärkeintä saada työntekijät innostumaan hoitoketjujen laatimisesta ja ennenkaikkea ylläpitämisestä. Tarvitaan nimittäin sekä erikoisalan tietämystä, atk-osaamista, käytännön hoitotyön tuntemusta ja motivaatiota, jotta hoitoketju alkaa soljua, toteaa Nuutinen. Sairaanhoitopiirissä on satsattu huomattavasti mm. tietoteknisiin järjestelmiin, jotta suositukset ja tuorein lääketieteellinen tieto olisi helposti saatavilla omassa työhuoneessa - missä päin maakuntaa tahansa. Viime vuonna otettiin käyttöön piirin oma intranet. Hoitoketjujen lisäksi lisäksi OYS:ssa on linkitetty paljon tietoa selainpohjaisen sähköisen sairaskertomuksen, ESKO:n, kautta saatavaksi. Sitä pitkin pääsee mm. pohjoismaisiin lääketieteellisiin tietokantoihin.

- Pieni konkreettinen osoitus työmme kannattavuudesta lienee se, että hoitoketjut olivat piirin kotisivujen jälkeen alkuvuoden käytetyin sivusto. Sivuilla oli peräti 2 814 käyntiä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, kertoo Matti Nuutinen. Hoitoketjut ovat avoimesti niin henkilökunnan kuin potilaiden käytettävissä osoitteessa www.ppshp.fi/hoitoketjutiedot.html.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030