• Pekka Nykänen

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire

Päivystysvelvoite vaatii erityistason osaajia.

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire Kuva 1 / 1

Palliatiivisen hoidon koulutuksen järjestämisellä on Suomessa suuri kiire.

Näin arvioi professori Tiina Saarto Turun Lääketiedepäivillä torstaina.

Kiireen taustalla on tämän vuoden alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Maahan rakennetaan kolmiportainen palliatiivinen hoito ja saattohoito. Ne integroidaan terveydenhuoltojärjestelmään, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu.

Jotta malli ajallaan toteutuisi, ammattilaisten koulutus pitää aloittaa ajoissa.

– Koulutus on nykyään liian epäsystemaattista. Perusopetusohjelma löytyy vain Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Yliopistollinen jatkokoulutusohjelma puuttuu. Ammattikorkeakouluissakin opetus vaihtelee, HYKS:ssä työskentelevä Saarto sanoi.

Vaativan erityistason muodostavat tulevassa mallissa yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset. Erityistasoa ovat sairaanhoitopiirien palliatiiviset yksiköt. Perustasoa ovat kaikki elämäkaaren lopun yksiköt.

Vastuu hoidon järjestämisestä on yliopistosairaanhoitopiireillä.

Turun Lääketiedepäivillä oltiin huolissaan varsinkin päivystyksestä, sillä erityistasolle on tulossa ympärivuorokautinen päivystysvelvollisuus. Siitä vastaavan henkilöstön tulisi olla erityiskoulutettua.

– Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan etäpäivystystä. Kustannukset tullaan vielä arviomaan, joten päivystyksen suhteen voidaan edetä maltilla, Saarto kertoi.

Saarto muistutti myös, ettei saattohoito ei ole yksin aikuisten ja vanhusten asia.

– Sata lasta vuodessa vaatii Suomessa saattohoitoa, hän kertoi.

Kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Syöpäpotilaiden oireiden hoitoon tulisi keskittyä enemmän
Näemme, mitä on olla ihminen
Ennuste: Syöpään kuolee lähes 10 miljoonaa tänä vuonna

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Meilahden sisätautipuolen huolet eivät ole hälvenneet

Yt-neuvotteluja Helsingin ja HUS:n päivystysten yhdistämiseen liittyen jatketaan.

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Mitä JUKO:n lakkovarautuminen tarkoittaa?

– Lääkäriliitolla on itsenäinen neuvotteluoikeus Lääkärisopimuksesta, ja Lääkäriliitto myös päättää itse siitä, koska menee lakkoon, Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm sanovat.

Tieteessä
Myrkytys – neljä tapaa hoitaa

”Treat the patient, not the poison” on hyvä perussääntö.

Tieteessä
Väitöstutkimus selvitti piilokiveksisyyden vaikutusta kivesten kasvuun murrosikäisillä

Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa saatiin uutta tietoa piilokiveksisyydestä.

Tieteessä
Tapaturmat kasautuvat miehille ja itään

Tapaturmakuolleisuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin, samoin miesten ja naisten tapaturmakuolleisuuden ero.

Tieteessä
Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen muuttaa immuunisolujen toimintaa

Tämä vaikutus voi näkyä vielä teini-iässä.