Pandemiatyöryhmä arvioi: Kolmannes väestöstä saattaa sairastua
Suomi varautuu influenssapandemiaan lähtien arviosta, jonka mukaan väestöstä saattaa sairastua 35 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriön perustaman työryhmän mukaan on syytä varautua 11 000-35 000 sairaalahoitojaksoon ja 3 000-9 000 kuolemaan. Arviot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua.
WHO on useita kertoja kehottanut jäsenmaitaan tekemään kansalliset suunnitelmat pandemian varalta. Suomessa asialla on sosiaali- ja terveysministeriön pandemiavarautumistyöryhmä, jonka työ valmistuu helmikuun loppuun mennessä.
Pandemiaan on tarkoitus varautua kahdella rokotteella. Joukko rokotevalmistajia on kehittämässä ns. H5N1-mallirokotetta lähtien oletuksesta, että pandemian aiheuttaa nykyisistä H5N1-lintuinfluenssaviruksista kehittynyt kanta, joka ei ole rakenteeltaan muuttunut kovin paljon. Määräraha tällaisen mallirokotteen hankkimiseen koko väestölle sisältyy valtiovarainministeriön ehdotukseen valtion lisätalousarvioksi. Vaikka mallirokotteen suoja on heikompi kuin täsmärokotteen, osittaisenkin suojan arvioidaan merkittävästi estävän vakavia tautitapauksia ja kuolemia.
Koko väestölle aiotaan hankkia myös täsmärokotetta, jota voidaan valmistaa vasta, kun pandemia on käynnistynyt. Käytännössä rokotetta saataisiin Suomeen aikaisintaan puolen vuoden kuluttua pandemian alkamisesta. Suomi pyrkii tekemään täsmärokotteesta jonopaikkasopimuksen tarjouskilpailun perusteella valittavan rokotevalmistajan kanssa.
Influenssalääkettä Suomeen on jo aikaisemmin hankittu 1,3 miljoonaa hoitokuuria vastaava määrä oseltamiviiria. Se on tarkoitettu ensisijassa jo sairastuneiden hoitoon. Lääkkeen tarkoituksenmukaisia käyttötapoja joudutaan ehkä arvioimaan uudelleen pandemian aikana.
- Pandemiaan liittyy hyvin paljon epävarmuuksia, jotka selviävät vasta, kun epidemia alkaa. Varautuminen on kuitenkin tehtävä nyt, sanoo tutkimusprofessori Tapani Hovi Kansanterveyslaitokselta.
Pandemiatyöryhmä on muun muassa käynnistänyt selvityksen eri hallinnonalojen haavoittuvuudesta tilanteessa, jossa työstä poissaolot lisääntyvät. Kaikilla hallinnonaloilla olisi suunniteltava, miten tärkeimpien toimintojen jatkuminen varmistetaan esimerkiksi sijaisia käyttämällä.
Työryhmän puheenjohtajan, lääkintöneuvos Merja Saarisen mukaan sairastuneiden hoidossa panostetaan kotihoitoon niin paljon kuin mahdollista. Se merkitsee myös lisääntynyttä tarvetta kotihoitokäynteihin.
Pandemian aikana tarvitaan kuitenkin sekä varasairaala- että karanteenitiloja. Lisätiloja voitaisiin saada esimerkiksi lakkautetuista sairaaloista ja pitkäaikaishoidon laitoksista, jopa kasarmeista ja kouluista.
