1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Parkinson-potilaiden syväaivostimulaatiohoito kehittyy
Ajan­kohtai­sta

Parkinson-potilaiden syväaivostimulaatiohoito kehittyy

Stimulaattoreita tulisi asentaa tuplasti nykyistä enemmän, sanoo HYKS:n asiantuntija.

Parkinson-potilaiden syväaivostimulaatiohoito kehittyy Kuva 1 / 1

HYKS:ssa on asennettu Suomen ensimmäinen suuntaava elektrodi edennyttä Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivoihin. Uudenlaisen elektrodin ansiosta säätövaihtoehdot laajenevat, jolloin syväaivostimulaatiopotilaat selviävät pienemmällä lääkityksellä ja oireiden määrä vähenee.

Vanhanmallinen stimulaattori aktivoi kaikki elektrodin ympärillä olevat alueet, kun taas uudella laitteella elektrodin vaikutusaluetta voidaan säätää noin 120 asteen kulmassa. Myös pulssin leveyttä ja taajuutta voidaan säätää laajemmalla skaalalla.

– Laitteesta saadaan enemmän hyötyä irti, kun potilaalle ei tule sivuvaikutuksia väärien alueiden stimuloinnista, sanoo osastonylilääkäri Eero Pekkonen HUS:n tiedotteessa.

Vuonna 2015 Suomessa asennettiin Parkinson-potilaille noin 100 stimulaattoria, joista 45 HYKS:ssa.

Syväaivostimulaatiolla (DBS eli deep brain stimulation) hoidetaan edenneen Parkinsonin taudin motorisia tilanvaihteluja, jäykkyyttä, vapinaoireita sekä tahattomia liikkeitä. Stimulaatiohoitoa voidaan harkita, kun potilaalla on vaikeita päivittäisiä oireita lääkehoidosta huolimatta.

Lue myös

– Syväaivostimulaatiohoitoa tarjotaan Suomessa yhä liian vähän edennyttä Parkinsonin tautia sairastaville potilaille. Tutkimusten perusteella stimulaattoreita tulisi asentaa Suomessa vuositasolla noin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Jos stimulaattoria ei asenneta ajoissa ja tauti etenee, stimulaatiohoidosta ei saada optimaalista hyötyä, Pekkonen kertoo.

HYKS:n kokemusten mukaan yli 90 prosenttia stimulaattorin saaneista Parkinson-potilaista hyötyy hoidosta.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Miia Soininen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työnjako uusiksi

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen haluaisi terveydenhuoltoon lisää moniammatillisuutta.

Kolumni
Mikä on minun vastuullani?

Kun on tekojen aika ja kerjäläinen ojentaa kätensä kadulla, kaikki muuttuu toiseksi, itsevarmuus hämmennykseksi, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kahdeksan hakee Valviran ylijohtajaksi

Virka täytetään ensi vuoden alusta viiden vuoden määräajaksi.

Tieteessä
Kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistämistä pitäisi helpottaa

Turun yliopistossa väittelevä Minna Tervahartiala kokee, että tutkimustyö antoi syvempää ymmärrystä lääketieteestä ja sen kehityksestä.

Ajassa
Lastenortopedi epäilee MOT:n väitteitä

– Lapsia sidotaan vain lääketieteellisin perustein, HUS:n Uuden lastensairaalan kirurgian ylilääkäri sanoo.

Maailmassa
Kolmen instrumentin taitaja

Lauri Ahokkaan sormet käsittelevät yhtä tottuneesti tahtipuikkoa, konserttiflyygelin koskettimia ja silmämikroskooppia.