1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pekka Puska lääkäreiden ääniharava EU-vaaleissa
Ajan­kohtai­sta 22/2019 vsk 74 s. 1400 - 1401

Pekka Puska lääkäreiden ääniharava EU-vaaleissa

Yksikään Suomessa EU-vaaleissa ehdolla olleista lääkäreistä ei päässyt EU-parlamenttiin. EU-vaalit pidettiin sunnuntaina.

Ylivoimaisesti eniten ääniä sai Pekka Puska. Hänen lähes 20 000 ääntä (19 984) satoi Keskustan laariin. Keskustan ryhmä kuitenkin supistuu nyt kahteen.

Seuraavaksi eniten ääniä lääkäreistä sai Vasemmistoliiton Miila Halonen, yhteensä 3 901 ääntä. Vasemmistoliitto säilyttää yhden paikan.

Vihreiden Mirka Soinikoski keräsi 2 536 ääntä. Vihreille eurovaalit olivat menestys. Puolueen kannatus nousi viime vaaleista liki seitsemän prosenttia ollen nyt 16 prosenttia. He saivat kaksi paikkaa EU-parlamenttiin.

Kokoomuksen ehdokas Pirkko Vihko sai 2 183 ääntä. Kokoomus pysyy yhä Suomen suurimpana europuolueena kolmella suomalaismepillä.

Kristillisdemokraattien Tiina Tuomela keräsi 2 097 ääntä. Puolue ei saanut yhtään meppiä läpi.

Lue myös

Seitsemän tähden liikkeellä oli kaksi lääkäriehdokasta listoillaan. Pirkko Turpeinen-Saari ja lääketieteen ylioppilas Antero Metso saivat ääniä lääkäriehdokkaiden joukosta selkeästi vähiten. Turpeinen-Saari sai 117 ääntä ja Metso 65 ääntä. Seitsemän tähden liike ei saanut yhtään suomalaismeppiä.

Artikkelia on korjattu 4.6.2019: Kristillisdemokraatit eivät saaneet yhtään ehdokasta EU-parlamenttiin.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen
tuomas.keranen@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Räväkkä mainoskampanja tuotti tulosta

Eksote sai lisää lääkäreitä.

Tieteessä
Verestä löydetyt merkkiaineet ensiaskel räätälöityyn terveydenhuoltoon

Veren aineenvaihdunnan merkkiaineet liittyvät riskiin menehtyä seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Kommentti
Yhteisöllistä pöhinää etsimässä

– Parista scifikirjailijasta ei olisi uuden suunnittelussa haittaa, kirjoittaa Jari Turunen.

Blogi
Työtä vuorotta?

Pääsin testaamaan toisenlaista työaikaa ja huomasin nopeasti eron, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Tieteessä
Väitös: Sote-uudistus ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita

Väitöstutkija ehdottaa luovan hallinnan mallia, jonka avulla voidaan johtaa ja kehittää alueellisia sote-palvelutuotannon arvoverkkoja.