Pelkkä masennuslääke ei paranna

Masennuslääkkeet palauttavat tiettyjen aivoalueiden mahdollisuuden korjata virheellisiksi muodostuneita hermosoluyhteyksiä. Kytkennät ohjataan oikeiksi harjoittelulla, kuntoutuksella tai terapialla, sanoo Helsingin yliopiston tutkimus.

Pelkkä masennuslääke ei paranna Kuva 1 / 1

Masennuslääkkeiden käyttötapoja tulisi korjata. Masennuslääkkeet palauttavat tiettyjen aivoalueiden mahdollisuuden korjata virheellisiksi muodostuneita hermosoluyhteyksiä. Paraneminen edellyttää, että kytkennät ohjataan oikeanlaisiksi harjoittelun, kuntoutuksen tai terapian avulla. Näin toteaa professori Eero Castrén Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksesta.

Eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat, etteivät masennuslääkkeet itsessään paranna. Ne palauttavat ainoastaan aikuisten aivojen muovautuvuutta. Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa uusien aivokytkentöjen luominen ja muokkaus vielä onnistuu oman toiminnan ja havaintojen avulla. Tällainen tilanne on edellisen kerran pikkulapsella, kun hänen aivonsa ja käsityksensä maailmasta kehittyvät ympäristön virikkeiden mukaan.

Kytkennät oikeiksi

Kun aivojen muovautuvuus avataan uudelleen, voidaan päästä tilanteisiin, joissa aivoissa syntyneet väärät kytkennät aiheuttavat ongelmia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset fobiat.

Eero Castrénin tutkimusryhmä on tehnyt eläinmalleilla tutkimuksia, joiden mukaan terapia auttaa pelkotiloihin jonkin aikaa, mutta pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Molempia yhdistelemällä päästään pitkäaikaiseen vaikutukseen.

– Tuloksia ei siis synny pelkällä lääkkeiden ottamisella. Aivoille tulee lisäksi näyttää, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla, Castrén sanoo.

Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet joskus eivät tunnu lainkaan vaikuttavan masennukseen. Jos esimerkiksi ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, pelkkä lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa.

Kuva: Panthermedia

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja metabolisen oireyhtymän riskitekijät saattavat kasautua jo lapsena

Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat puolestaan vähentää perinnöllisiä haittoja.

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Ajassa
Suositukset vauvoille annettavasta D-vitamiinista muuttuvat

Muutokset koskevat äidinmaidonkorviketta saavia alle 1-vuotiaita lapsia.

Ajassa
Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa aivotoiminnan kehitystä syömällä kalaa

Runsas rasvaisen kalan määrä äidin ruokavaliossa voi vahvistaa vauvan aivojen ja näkökyvyn kehitystä.

Ajassa
THL julkaisi mallin muistihäiriöiden torjumiseksi

FINGER-toimintamalli auttaa tukemaan muistitoimintojen säilymistä.

Ajassa
Äidin klamydia tarttui lapseen synnytyksissä harvoin

Klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 prosentissa synnytyksistä, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Pirtusammion äärellä

– Lääkis on monelle juomisen korkeakoulu, kirjoittaa Pauliina Paananen.