Ajan­kohtai­sta 20-21/1994 vsk 49 s. 2086

Perinatologiassa potilaana yhä useammin sikiö

Suomen tämän vuoden suurin kansainvälinen tieteellinen kongressi, European Congress of Perinatal Medicine, pidettiin kesäkuun alkupäivinä. Se kokosi Helsinkiin lähes 1 600 osanottajaa yli 60 maasta.

Apulaisprofessori Pertti Jouppilan mukaan raskauden ja sikiön tilan seurantaa tarkentavat lähitulevaisuudessa todennäköisimmin verenvirtausmittaukset, tietokoneohjelmoitu sikiön sydänkäyrä ja napaveripunktio, jonka yhteydessä voidaan myös antaa hoito, kuten verta anemian hoidoksi vaikeissa Rh-immunisaatioissa. Myös kaikututkimuksia sikiön epämuodostumien toteamiseksi on mahdollista tarkentaa; Norjassa kattavilla kaikututkimusseulonnoilla on löydetty eräistä sydämen epämuodostumista jopa 70-80 %.

- Tutkimuksilla haetaan optimaalista hetkeä toimenpiteille. Potilaana on yhä useammin sikiö. Hyvin usein kyse on synnytysajankohdan valinnasta, punninnasta vaikean keskosuuden ja kohdunsisäisen huonon voinnin välillä, toteaa Jouppila.

Pre-eklampsia on edelleenkin haaste niin tutkijoille kuin kliinikoillekin: taudin perussyytä ei tunneta, riskiryhmien varhaiseen tunnistamiseen ei rutiinitestejä ole ja niinpä edellytykset tilan ehkäisylle ovat rajalliset. Sairaus kehittyy noin 5 %:ssa raskauksista, ja suurin osa sairastuvista on ensisynnyttäjiä. Pre-eklampsian ehkäisystä pieniannoksisella asetyylisalisyylihappohoidolla on valmistunut monikeskustutkimus, johon osallistui lähes 10 000 naista. Lancetissa maaliskuussa julkaistut tulokset osoittavat, että riskiryhmille riittävän varhain aloitetusta hoidosta voi olla hyötyä, mutta kohdentamattomaksi rutiiniprofylaksiaksi siitä ei ole.

Riskiryhmien tunnistamiseen haetaan avaimia mm. Islannissa geenitutkimuksista, ja testinkin arvellaan olevan tulossa. Seulontatutkimukseksi lupaavin ehdokas on apulaisprofessori Pertti Jouppilan mukaan kohtuvaltimon verenvirtausmittaus. Siitä on kuitenkin kokemuksia enimmäkseen anamneesin perusteella riskipotilaiksi määriteltyjen tutkimisessa.

Keskosten hengitysvaikeuksien hoito surfaktanttilääkityksellä on vähentänyt keskosten kuolleisuutta noin 40 %. Hoitoon pyritään kuitenkin kehittämään nykyistä parempia valmisteita; siitä, pitäisikö surfaktanttien olla synteettisiä vai sian tai naudan keuhkoista eristettyjä, on kuitenkin erilaisia näkemyksiä. Pienten keskosten aivoverenvuodon ehkäisystä indometasiinilla on saatu Yhdysvalloissa hyviä tuloksia, mutta kongressissa esitettiin myös näkemyksiä, että lääke voi vähentää aivojen verensaantia haitallisesti eikä sitä siksi voida antaa ehkäisyhoidoksi kaikille keskoslapsille. Lisätutkimuksia tarvitaan myös erytropoietiinin käytöstä keskosten hoidossa; sitä on ehdotettu keskosten anemian torjuntaan verensiirron tilalle.

Koeputkihedelmöityksen kehittyminen on tehostanut lapsettomuuden hoidon aivan uudelle tasolle, mutta keinoalkuiseen raskauteen liittyy myös selvästi enemmän poikkeavuuksia. Monisikiöraskaudet ovat lisääntyneet viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana niin, että kolmosten määrä on nyt noin 1,5-kertainen, nelosten määrä 3,5-kertainen ja viitosten määrä 1,8-kertainen. Näissä raskauksissa lapset syntyvät yleisesti pienipainoisina keskosina. Asialla on suuri merkitys, sillä nykyisin esimerkiksi Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 600-800 eli enemmän kuin 1 % on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksessä. Alkionsiirtomenetelmien kehitys on tosin jo parantanut keinoalkuisten raskauksien hallintaa ja vähentänyt monisikiöraskauksien määrää. (MJa)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030