Pirkanmaan tekonivelsairaalaan saksalainen osakas, miksi?

Tampereella 2002 aloittava tekonivelsairaala on julkistanut tällä viikolla nimensä ja yhden ulkomaisen rahoittajan. Coxa Oy - tekonivelsairaalan osakkeita on merkinnyt saksalainen Wittgensteiner Kliniken AG.

Miksi vieraskielinen nimi, projektinjohtaja, dosentti Matti Lehto?

- Coxahan tarkoittaa lonkkaa, joten latinankielinen nimi on sairaalalle luonteva valinta. Koska tarkoituksemme on solmia kansainvälisiä kontakteja mm. tutkimustyössä, nimestä käy heti ilmi toimialamme.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on sairaalahankkeen käynnistäjä, mutta pohdintojen jälkeen päädyttiin Suomessa vielä uuteen osakeyhtiömalliin. Miksi osakepääomaan piti saada juuri saksalaista rahaa?

- Ulkomainen pääoma ei edes ollut ensisijainen tavoitteemme. Wittgensteiner Kliniken sai kuulla meistä sikäläisen median kautta ja otti yhteyttä meihin. Otimme tietysti mahdollisimman tarkkaan selville yrityksen taustan, mikä ratkaisi päätöksemme. Toistaiseksi osakepääomaa eivät ole kirjanneet kotimaiset tahot, esimerkiksi sairaanhoitopiirit, mutta luonnollisesti osakkaat ovat pääosin Suomesta.

Wittgensteineria on jo ehditty kritisoimaan pienuudesta ja riskirahalla toimivaksi?

- Pienuus lienee suhteellista. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 1,2 miljardia markkaa. Se on erikoistunut juuri ortopediaan ja kuntoutukseen, mistä avautuvat yhteistyökuviot kiinnostavat meitä. Wittgensteinilla on jo omistusta Portugalissa ja Tsekissä, ja Ruotsissa käydään neuvotteluja. Saksahan on varsin pitkällä tekonivelkirurgian teknologisessa kehityksessä, mm. robottiteknologiassa, mikä kiinnostaa meitäkin.

Olette käyneet esittelemässä sairaalaa jo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ulkopuolella. Haluatteko leikata tulevaisuudessa koko maan lonkat?

- Ensisijaisesti potilaamme tulevat Pirkanmaalta sekä ns. miljoonapiirin alueelta Taysin erityisvastuualueelta. Mutta meitä on jo kutsuttu muihinkin sairaanhoitopiireihin kertomaan suunnitelmistamme. Onkin käynyt ilmi, että ns. vaikeita toimenpiteitä, kuten uusintaleikkauksia, haluttaisiin jonkin verran maassa keskittää. Tarkoituksemme ei ole haalia tänne kaikkia maan lonkkaleikkauksia.

Olette kertoneet ottavanne vastaan myös yksityispotilaita. Onko tulevaisuudessa vain varakkailla mahdollisuus päästä inhimillisessä ajassa lonkkaleikkaukseen?

- Lonkkaleikkausjonot ovat kasvaneet kohtuuttomiksi eri puolilla Suomea. Tavoitteemme on lyhentää jonot Pirkanmaalla, jottei kenenkään tarvitsisi hakeutua yksityissektorille. Mutta niin kauan kuin ylipitkiä jonoja maassa on, eettisesti kestävää on tarjota mahdollisuus lyhempäänkin odotusaikaan.

Puhutte tekonivelsairaalasta työpaikkana, joka on henkilökunnalle innostava ja mieluisa. Lupaatte kannustavaa palkka- ja koulutuspolitiikkaa sekä tutkimusmahdollisuuksia. Alan sisällä teitä on jo ehditty moittia epätasa-arvon tuomisesta terveydenhuollon ammattilaisten keskuuteen. Miksi, vaikka julkisella sektorilla näitä muutoksia on juuri kaivattu?

- Osasimme odottaa kritiikkiä, ja arvokeskustelu on aina paikallaan. Mutta ajoittain kritiikissä häivähtävät myös perisuomalainen kateus ja uuden pelko. Muutoksen aikaansaaminen on kuitenkin välttämättömyys; sen mm. lääkärien liikehdintä yliopistosairaaloissa on jo osoittanut.