Ajan­kohtai­sta

Pitkittynyt ripuli – tunnista hälytysoireet

Pitkittyneen ripulin syiden selvittäminen voi olla työlästä, sillä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja on lukuisia.

Marianne Jansson
Kuvituskuva 1

Pitkään ripulia sairastanutta potilasta tutkittaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti hälytysoireisiin: verenvuotoon peräaukosta, painonlaskuun, kuumeeseen, yöllisiin ripulikertoihin, poikkeavaan vatsan palpaatiolöydökseen, suvussa varhaisella iällä esiintyvään suolistosyöpään tai muuttuneeseen suolen toimintaan. Näiden ilmetessä tarvitaan usein tähystystutkimuksia.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että hälytysoireiden esiintyminen nuorella aikuisella viittaa tavallisesti krooniseen tulehdukselliseen suolistosairauteen, kun taas yli 45-vuotiailla potilailla pitkittyneen ripulin aiheuttajana on useammin ruoansulatuskanavan pahanlaatuinen kasvain.

Ripuli katsotaan pitkittyneeksi, jos suoli on toiminut löysänä yli kolme kertaa vuorokaudessa vähintään neljän viikon ajan. Se on länsimaissa melko yleinen vaiva: esiintyvyydeksi aikuisväestössä arvioidaan 4–5 %.

Lue myös

Pitkittyneen ripulin syiden selvittely on kliinikolle usein vaikea haaste, sillä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja on erittäin paljon. Oireiden aiheuttaja voi olla täysin hyvänlaatuinen toiminnallinen vaiva tai hoitamattomana henkeä uhkaava sairaus, kirjoittaa Kalle Jokelainen Lääkärilehdessä. Systemaattinen eteneminen potilaan sairaushistorian, kliinisen statuksen, laboratorio-, kuvantamis- ja endoskopialöydösten tarkastelussa johtaa usein lopputulokseen.

Lähde: Jokelainen K. Aikuisen pitkittyneen ripulin syiden selvittely. Suom Lääkäril 2017;72:272–6.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 5/2017.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat

Marianne Jansson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030