Pogostantautia ympäri maata
Seitsemän vuoden tauon jälkeen Suomessa on ollut jälleen pogostantautiepidemia. Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu noin 450 tautitapausta, jotka ajoittuvat pääasiassa elo-syyskuulle. Epidemia on levinnyt maahan rannikkoseutua myöten, vaikka suurin osa tapauksista onkin itäisessä Suomessa.
- Yli puolet tapauksista on Pohjois-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä, kertoo tutkijalääkäri Peter Klemets Kansanterveyslaitokselta.
Tämänvuotinen epidemia on selvästi pienempi kuin vuoden 1995 epidemia, jolloin tartuntatautirekisteriin kirjattiin noin 1 300 tapausta.
- Kaikki potilaat eivät edes hakeudu hoitoon, oireet voivat mennä flunssan tai muun kolotuksen tiliin. Oireet voivat hoitavan lääkärin mielestä olla myös niin tyypillisiä, ettei näytteitä välttämättä oteta, vaan tyydytään kliiniseen diagnoosiin, Klemets toteaa.
Sindbis-viruksen aiheuttama ja myöhäiskesällä esiintyvien lintu- ja kirsihyttysten levittämä tauti esiintyy epidemioina seitsemän vuoden välein. Pogostantauti todettiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla Ilomantsissa. Taudin nimesi sikäläinen terveyskeskuslääkäri Pasi Kuusisto.
Pogostantautia pidettiin pitkään lähinnä itäiseen Suomeen rajoittuvana keski-ikäisten marjastajien tautina, mutta se on osoittautunut luultua yleisemmäksi.
Taudin kliinisestä kuvasta, ennusteesta ja epidemiologiasta viikko sitten väitelleen LL Maria Laineen väitöskirjatyössä osoitettiin, että vasta-aineita löytyi koko maasta ja kaikenikäisiltä. Vasta-aineet olivat varsin yleisiä myös lapsilla.
Taudin tyypillisiä oireita ovat ihottuma, niveloireet ja lämpöily. Potilaiden niveloireita tutkinut Laine havaitsi, että 50 prosentilla potilaista nivel- ja lihaskivut pitkittyivät niin, että niitä oli vielä kaksi ja puoli vuotta taudin sairastamisen jälkeen.
