• Tuomas Keränen

Pohjoismaihin ehdotetaan yhteistä etiikkakomiteaa lääketutkimuksille

Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta haluaa maiden hallitusten edistävän komitean perustamista.

Pohjoismaihin ehdotetaan yhteistä etiikkakomiteaa lääketutkimuksille Kuva 1 / 1

Pohjoismaiden on perustettava yhteinen komitea kliinisten lääketutkimusten eettistä hyväksyntää varten, ehdottaa Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta. Valiokunnan mukaan yhteinen etiikkakomitea voisi tehdä nykyään maakohtaisesti tehtävän ennakkoarvioinnin kaikkien osallistujamaiden puolesta. Näin säästettäisiin aikaa ja resursseja.

HUS:n tutkimusjohtaja ja professori Anne Pitkäranta pitää valiokunnan ideaa erinomaisena.

– Suomen näkökulmasta ajoitus on mielestäni hyvä, koska meillä ei maakohtainen ennakkoarviointi ole vielä toiminnassa. HUS:n alueellisten eettisten toimikuntien näkökulmasta ajoitus on myös hyvä, koska ennakkoarviointi on muuttumassa joka tapauksessa. Päästäisiin sitten kerta heitolla pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Niin hyvää maata

Valiokunta korostaa Pohjoismaiden hyvää tutkimusinfrastruktuuria. Maiden laajalti käytettävät terveysrekisterit ja biopankit tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia eri lääkkeiden vaikutusten seurantaan.

– Pohjoismaissa tehdään laadukasta kliinistä tutkimusta, mutta maat ovat yksinään usein liian pieniä, jotta ne pärjäisivät lääketutkimuksista käytävässä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Jos Pohjoismaat saataisiin vetämään yhtä köyttä tässä asiassa, ne olisivat heti paljon vetovoimaisempia, sanoo tiedotteessa valiokunnan puheenjohtaja ja Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäsen Johanna Karimäki (vihr).

Pitkäranta uskoo, että Pohjoismaat näyttäytyisivät kansainvälisenä kovassa kilpailussa korkeatasoisena ja houkuttelevana vaihtoehtona.

– Uskoisin, että tutkijoiden koulutus ja hakemusten laatu paranisivat, kun toiminnan taakse saataisiin leveämmät hartiat. Kaikki tämä tietysti näkyisi viime kädessä turvallisempien, tehokkaampien ja taloudellisimpien lääkkeiden saamiseksi potilaalle, Pitkäranta.

Pitkärannan mukaan merkittävä hyöty on myös, että kun monimutkainen ja säädelty tutkimuseettinen prosessi vaatii korkealle koulutettuja asiantuntijoita, niin tällä tavoin heitä saadaan hyvin kerätty yhteen.

Prosessi vaatii vielä paljon töitä toteutuakseen.

– Käytännön tasolla on tietysti paljon työtä toimintojen, kansallisten toimintatapojen ja lainsäädännön yhteensovittamisessa.

HUS sujuvoitti ja digitalisoi jo vuosi sitten eettisen ennakkoarvion ja tutkimuslupaprosessin.

– Ehkä HUS:n asiantuntijuutta voidaan hyödyntää Pohjoismaisen yhteistyön merkeissä, Pitkäranta toivoo.

Seuraavaksi Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan ehdotus etenee koko Pohjoismaiden neuvoston päätettäväksi.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Terveysteknologian eettisestä ohjeesta velvoittava
Kirje lääkärilleni
Lastenlääketutkimus etenee – pidetään Suomi mukana

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Espoossa tarjotaan potilaille vaihtoa suoriin antikoagulantteihin

Riskit ja kustannuksien siirtyminen kaupungilta Kelalle herättävät ­epäilyksiä.

Ajassa
Fast track vei ortopedin

Konsta Pamilosta ei tullutkaan diplomi-­insinööriä, mutta prosessit kiehtovat lääkärinäkin.

Ajassa
Sairaalan henkilöstö ideoi tuotteita

Sähköinen innovaatioalusta kiinnostaa myös lääkäreitä.

Ajassa
Migreenin uusien estolääkkeiden välillä käydään kova kisa

Vaikean migreenin estoon on tulossa neljä CGRP-vasta-ainetta. Ensimmäinen sai jo aikaan kohun.

Tieteessä
Uusi perinnöllinen osteoporoosimuoto löytyi

Helsingin yliopiston, HUSin ja Folkhälsanin tutkijat ovat tunnistaneet uuden geenin, jonka variantit aiheuttavat perinnöllistä, lapsuusiässä alkavaa osteoporoosia.

Ajassa
1200 kollegaa koolla Oulussa

Pohjolan Lääkäripäiville osallistuu Nordlabin johtava lääkäri Tuija Männistö.

Tieteessä
Aivoinfarktipotilaiden elämänlaadun arviointi antaa potilaan voinnista lisätietoa

Vaikka masennukseen viittaavia oireita esiintyi potilailla huomattavan vähän, niillä todettiin olevan selkeä yhteys heikoksi koettuun elämänlaatuun.