Ajan­kohtai­sta

Pohjoismaihin ehdotetaan yhteistä etiikkakomiteaa lääketutkimuksille

Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta haluaa maiden hallitusten edistävän komitean perustamista.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Pohjoismaiden on perustettava yhteinen komitea kliinisten lääketutkimusten eettistä hyväksyntää varten, ehdottaa Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta. Valiokunnan mukaan yhteinen etiikkakomitea voisi tehdä nykyään maakohtaisesti tehtävän ennakkoarvioinnin kaikkien osallistujamaiden puolesta. Näin säästettäisiin aikaa ja resursseja.

HUS:n tutkimusjohtaja ja professori Anne Pitkäranta pitää valiokunnan ideaa erinomaisena.

– Suomen näkökulmasta ajoitus on mielestäni hyvä, koska meillä ei maakohtainen ennakkoarviointi ole vielä toiminnassa. HUS:n alueellisten eettisten toimikuntien näkökulmasta ajoitus on myös hyvä, koska ennakkoarviointi on muuttumassa joka tapauksessa. Päästäisiin sitten kerta heitolla pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Niin hyvää maata

Valiokunta korostaa Pohjoismaiden hyvää tutkimusinfrastruktuuria. Maiden laajalti käytettävät terveysrekisterit ja biopankit tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia eri lääkkeiden vaikutusten seurantaan.

– Pohjoismaissa tehdään laadukasta kliinistä tutkimusta, mutta maat ovat yksinään usein liian pieniä, jotta ne pärjäisivät lääketutkimuksista käytävässä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Jos Pohjoismaat saataisiin vetämään yhtä köyttä tässä asiassa, ne olisivat heti paljon vetovoimaisempia, sanoo tiedotteessa valiokunnan puheenjohtaja ja Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäsen Johanna Karimäki (vihr).

Pitkäranta uskoo, että Pohjoismaat näyttäytyisivät kansainvälisenä kovassa kilpailussa korkeatasoisena ja houkuttelevana vaihtoehtona.

– Uskoisin, että tutkijoiden koulutus ja hakemusten laatu paranisivat, kun toiminnan taakse saataisiin leveämmät hartiat. Kaikki tämä tietysti näkyisi viime kädessä turvallisempien, tehokkaampien ja taloudellisimpien lääkkeiden saamiseksi potilaalle, Pitkäranta.

Lue myös

Pitkärannan mukaan merkittävä hyöty on myös, että kun monimutkainen ja säädelty tutkimuseettinen prosessi vaatii korkealle koulutettuja asiantuntijoita, niin tällä tavoin heitä saadaan hyvin kerätty yhteen.

Prosessi vaatii vielä paljon töitä toteutuakseen.

– Käytännön tasolla on tietysti paljon työtä toimintojen, kansallisten toimintatapojen ja lainsäädännön yhteensovittamisessa.

HUS sujuvoitti ja digitalisoi jo vuosi sitten eettisen ennakkoarvion ja tutkimuslupaprosessin.

– Ehkä HUS:n asiantuntijuutta voidaan hyödyntää Pohjoismaisen yhteistyön merkeissä, Pitkäranta toivoo.

Seuraavaksi Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan ehdotus etenee koko Pohjoismaiden neuvoston päätettäväksi.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030