1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Potilasdirektiivi voi lisätä eriarvoisuutta
Ajan­kohtai­sta

Potilasdirektiivi voi lisätä eriarvoisuutta

Lääkäripäivillä perjantaina puhunut tutkijalääkäri ja Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik arvioi, että EU:n potilasdirektiivi saattaa vain lisätä ihmisten eriarvoisuutta, ei vähentää sitä.

Potilasdirektiivi voi lisätä eriarvoisuutta Kuva 1 / 1

– EU:n potilasdirektiivi ei välttämättä vähennä ihmisten välistä eriarvoisuutta, vaikka sitä on pidetty direktiivin yhtenä tavoitteena. Koska potilas saa ulkomailla tapahtuneen hoitonsa matka- ja kulukorvauksen vasta jälkikäteen, mahdollisuus hoitopaikan valintaan on teoreettinen pienituloisilla, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö, neurologian erikoislääkäri Martti Kulvik.

– Vuonna 2010 tuloverotuksessa olevasta väestöstämme 37 prosenttia ansaitsi alle 15 000 euroa vuodessa. Jopa kolmannes väestöstämme saattaa siis jäädä valinnanvapauden ulkopuolelle. Lisäksi pirstaleisuus katkaisee hoitoketjun, mikä nostaa kokonaiskustannuksia ja heikentää potilaan saamaa kokonaishoitoa, hän totesi.

Kulvik myös kertoi, että vuoden 2013 lopulla toteutuvan uuden vapaata liikkuvuutta korostavan EU-potilasdirektiivin johdosta Suomen on laadittava lista tarjoamastaan terveyspalveluvalikoimasta.

– Koska sovellus viedään koskemaan Suomen koko julkista terveydenhuoltoa, on vaarana, että se alkaa rajoittaa terveyspalvelujamme tavalla, jota emme toivo tai pahimmillaan emme edes tiedosta tapahtuvan.

Mallia USA:sta?

Viime vuonna USA:ssa vierailevana tutkijana ollut Martti Kulvik ei näe sikäläistä järjestelmää parhaana mahdollisena mallina Suomelle, vaikka julkisessa keskustelussa tätä vaihtoehtoa on ajoittain väläytelty.

– Ensinnäkin toisin kuin Euroopassa, USAssa kaikki hoito. joka on vähänkin parempaa kuin aiempi hoito, on kustannuksiin katsomatta päästettävä markkinoille. Lisäksi Yhdysvalloissa terveys ja sairaanhoito eivät kuulu ihmisen perustuslaillisiin oikeuksiin.

Kulvik korosti, että Suomen terveydenhuolto on kansainvälisissä vertailuissa osoittautunut toistuvasti hyvin tuottavaksi. Olemme siten hieman paremmassa lähtöasemassa useimpiin länsimaihin nähden. Kehittyvä teknologia avaa kuitenkin yhä laajempia hoitomahdollisuuksia ajaen siten terveydenhuoltokustannuksia tasaisesti ylöspäin.

– Nykyiseen ja keskipitkän tulevaisuudenkin hoitoihin meillä on varaa. Käytännössä priorisointi koskee kauemman tulevaisuuden teknologioita, mihin meidän toki on jo valmistauduttava, Martti Kulvik totesi.

Ulla Järvi

Kuva: Jukka Mykkänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääketieteen monitaiturit

Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?

Pääkirjoitus
Edelleen vahva vaikuttaja

Yhteiskunnan kiihtyvä muutosvauhti siivittää Lääkäriliiton toimintaa tänäkin vuonna, kirjoittaa puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Ehtiikö terveyskeskuslääkäri tutkia?

Myyrmäen terveysasemalla työskentelevä Tuire Saloranta tekee myös tutkimusta.

Ajassa
Tuhkarokosta geenisaksiin – vuoden 2019 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Pyysimme joukkoa lääkäreitä nimeämään merkittävimmän lääketieteellisen havainnon vuodelta 2019.

Ajassa
Sotea valmistelevien valtionavustusten haku alkaa

Sosiaali ja terveysministeriö myöntää 190 miljoonaa euroa kuntien yhteishankkeisiin.

Ajassa
Viiden tähden koulutuspaikassa asioita ei hoideta vasemmalla kädellä

Perusturvayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen vastaan­otti palkinnon Lääkäri 2020 -tapahtumassa Helsingissä.