• Ulla Järvi

Professori jakaa aikansa yliopiston ja lääketeollisuuden kesken

Perinteinen jako riippumattoman yliopistotieteen sekä yritysmaailman tutkimuksen ja tuotekehittelyn välillä murtuu kovaa vauhtia. Toiset pitävät raja-aitojen kaatumista tervetulleena kehityksenä, toiset pelkäävät vapaan tieteen musertuvan kaupallisiin sovellutuksiin johtavassa tutkimuskilvassa.

Farmaseuttisen tuotekehityksen professori Anne Jupon virkajärjestely on Suomessa ainutlaatuinen.

Professori Anne Juppo kertoo olevansa adjunct professor; termille ei ole vielä keksitty hyvää suomenkielistä vastinetta. Eikä ihme, sillä Juppo on tietääkseen ainut suomalaisyliopistossa tällä tapaa toimiva professori.

Anne Jupon koko palkan maksaa Astra Zeneca, joka kuitenkin lahjoittaa 20 prosenttia Jupon työajasta Helsingin yliopistolle - mukaan lukien matka- ja asumiskustannukset.

Yliopistossa Juppo toimii farmasian tiedekunnassa farmaseuttisen tuotekehityksen professorina sekä tutkien että opettaen ja ohjaten myös opinnäytteitä. Astra Zenecan Mölndalin tutkimuskeskuksessa, Göteborgin kupeessa, Juppo työskentelee johtajana tuotekehitysyksikössä. Hänen tutkimusryhmänsä keskittyvät lääkeformulaatioiden tuotekehittelyyn.

- 20 prosenttia yliopistolle tarkoittaa päivän viikossa, mutta jaksotus on tietysti käytännössä toisenlainen. Meitä adjunct-professoreita on täällä Mölndalissa parikymmentä, sillä Ruotsissa käytäntö on yleisempi, Juppo kertoo.

Professori näköalapaikalla

Anne Juppo on erittäin tyytyväinen kolmen vuoden sopimukseensa.

- Yliopistolle tämä järjestely merkitsee ilmaista 20 prosentin professorin työpanosta. Kauttani tulee myös suora kontakti kansainväliseen lääketeollisuuteen. Katson voivani antaa mielipidetukea ja neuvoja esimerkiksi siitä, millaiseen tutkimukseen kannattaa sijoittaa ja mistä tutkimuksesta lääketeollisuus voisi olla kiinnostunut. Uskon opetukseni olevan ainakin käytännönläheistä ja ajanmukaista, Anne Juppo sanoo.

Opetuksen lisäksi hän myös ohjaa jatko-opiskelijoita, ja hänen kauttaan opiskelijoita on päässyt sisään lääketeollisuuteen harjoittelijoiksi.

Mitä kolmivuotinen sopimus sitten antaa Astra Zenecalle?

- Astra Zeneca omistaa ideani! Juppo vastaa hymyillen.

- Ennen kaikkea uskon teollisuuden saavan meidän kauttamme näköalapaikan yliopistossa tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Adjunct professor on luonnollinen linkki tutkimusyhteistyössä. Rekrytoinnissa meistä on varmasti hyötyä puolin ja toisin.

Anne Juppo on reilun puolentoista vuoden kokemuksella myös huomannut, että hänellä on osaltaan mahdollisuus vaikuttaa yliopisto-opetuksen sisältöön siten, että se olisi mahdollisimman ajanmukaista ja tarkoituksenmukaista. Parhaimmillaan valmistuvat opiskelijat omaavat tietoja, joita lääketeollisuudessa juuri tarvitaan.

Anne Juppo on reissaamisesta huolimatta löytänyt paljon myös ihan henkilökohtaiseksi laskettavia etuja.

- Työni sekä yliopistolla että Mölndalissa on todella mielenkiintoista ja kehittävää. Kun tulen Helsinkiin, saan siellä nauttia hetken siitä kuuluisasta akateemisesta vapaudesta. Yliopistotutkimus on kuin henkireikä teollisuuden tiukkoihin aikatauluihin. Nuorten opiskelijoiden kanssa työskentely on antoisaa ja haasteellista. Teollisuudessa tavoitehakuinen työskentely kuitenkin sopii minulle, sillä oman työn tulokset ovat konkreettisesti nähtävillä,

- Järjestely merkitsee myös mahdollisuutta akateemiseen uraan siitä huolimatta, että työskentelee teollisuudessa, Juppo huomauttaa.

Eettinen rajankäynti on yhdistelmävirassa kuitenkin nähtävä selkeänä. Juppo kertoo, ettei esimerkiksi ohjaa yliopistolla niitä töitä, jotka tehdään toiselle lääkefirmalle. Toisaalta työnantaja ei ole pyrkinyt rajoittamaan esimerkiksi tieteellistä julkaisutoimintaa.

Miten käy Euroopan lääkealan?

Juppo kertoo viihtyneensä Mölndalissa niin hyvin senkin vuoksi, että 3 000 ihmisen tutkimusyksikkö on riittävän iso tutkimus- ja tuotekehitysyksiköksi. Kun jatkuvasti työssään kohtaa eri alojen asiantuntijoita, omakin ajattelu saa uusia uria.

- Yliopistoissa on valtava rahapula, joka rajoittaa esimerkiksi ajanmukaisten laitteiden hankintaa. Täällä taas laitehankinnat ovat tärkeä osa tuotekehitystä eikä niissä kitsastella, Anne Juppo toteaa.

Samanlaisia kommentteja kuulee tutkimuskeskuksen eri osastoilla kiertäessä. Moni tutkija on piipahtanut vuoden, pari Yhdysvalloissa, mutta palannut takaisin kotimaahan. Perheen perustaminen on tasa-arvoisessa Pohjolassa huomattavasti helpompaa kuin USA:ssa. Mieli ei haikaile Atlantin taakse, kun työ on riittävän haasteellista kotimaassakin.

Joka puolella Eurooppaa ei kuitenkaan eletä näin auvoisesti. Lääketeollisuus on ottanut melkoisia loikkia nimenomaan Yhdysvaltoihin, jossa ovat vapaat markkinat ja isot tutkimuskeskukset.

Elokuussa Tukholmassa esitelmöinyt Johnsson&Johnssonin Euroopan tutkimuksen ja tuotekehittelyn varajohtaja Didier de Chaffoy de Courcelles kertoi, että arviolta joka kolmas eurooppalainen tieteentekijä siirtyy uransa alkuvaiheessa tutkimustyöhön USA:han. Euroopan kannalta negatiivista on, että vain viidesosa heistä palaa myöhemmin takaisin. Euroopan kohtalonkysymys onkin, mistä saadaan nuoret osaajat ja miten saadaan luotua työyhteisöjä, joissa huippututkijat viihtyvät ja pysyvät.

Lisää aiheesta

Cochrane-yhteisö ajautui kriisiin
Cochrane-yhteisö ajautui kriisiin
Lääkärit yhä avoimia sidonnaisuuksista

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.