Psykiatri Asko Rauta: Kidutuksen uhrien hoitaminen on vaativaa, mutta palkitsevaa työtä
- Tämä ei ole niitä töitä, joissa pääsisi rikastumaan, hymähtää Kidutettujen Kuntoutuskeskuksen johtaja Asko Rauta. Ihmisoikeuksien parissa työskentelevä lääkäri tarvitsee tietyn kutsumuksen, jotta raskasta työtä jaksaa. Tosin nykymaailman individualistiset ja kovat arvot eivät välttämättä kannusta hakeutumaan humanitääriseen työhön.
Asko Rauta tuli Helsingin Diakonissalaitoksella kymmenen vuotta toimineeseen kuntoutuskeskukseen viisi vuotta sitten. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut keskuksen johtajana. Raudan toi nykytyöhönsä halu tehdä lääkärintyötä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Kidutuksen uhrit ovat kokeneet vakavia traumaattisia ihmisyyden loukkauksia; terapeuttikaan ei voi vetäytyä minkään analyyttisen tai muun roolin taakse. Ihminen kohdataan ihmisenä. Se tekee työstä vaativan, mutta parhaimmillaan hyvin palkitsevan.
- Eiväthän kidutuksen jäljet ihmisen psyykessä minnekään häviä, vaikka ulkoiset, fyysiset jäljet paranisivatkin. Terapian tavoitteena on auttaa ihmistä käsittelemään ja suremaan tapahtuneita kauheuksia ja pystyä jatkamaan elämäänsä. Kuntoutus on todettu vaikuttavaksi. Esimerkiksi eräs meidän potilaistamme on toipunut jo niin hyvin, että hoidon jo loputta hän työskentelee tulkkina ja tulkkaa myös keskuksessamme, kertoo Asko Rauta.
Pakolaisilla on rankka historia
Suomessa elää tätä nykyä parikymmentä tuhatta pakolaista ja noin sata tuhatta maahanmuuttajaa. Arvioiden mukaan yksi kolmasosa pakolaisista on joutunut kidutuksen uhriksi. Suomessa hoidettavista uhreista valtaosa tulee Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Entisen Jugoslavian alueelta ja IVY-maista tulevat pakolaiset ja maahanmuuttajat ovat myös usein joutuneet kohtaamaan väkivaltaa ja kidutusta.
- Kymmenen vuoden aikana kuntoutuskeskuksessa on käynyt puolisen tuhatta potilasta. Vuosittain uusia tulee viitisenkymmentä, ja vuoden aikana pystymme hoitamaan toistasataa potilasta. Viime vuonna he edustivat peräti 26:ta eri kansallisuutta, Asko Rauta kertoo. Raha-automaattiyhdistyksen tuen turvin toimivassa kuntoutuskeskuksessa työskentelee kaksi psykiatria, neurologi, psykologi ja fysioterapeutti. Lisäksi osa-aikaisesti voidaan käyttää eri alojen ammattilaisia. Arviointijakson jälkeen hoitoon jäävien potilaiden terapia kestää puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Terapiakäyntejä kertyy keskimäärin noin 70.
- Tämä ei ole mitään liukuhihnatyötä. Aikaa menee jo pelkästään siihen, että työskentelemme lähes aina tulkin välityksellä. Vaikka meillä onkin käytössämme hyviä tulkkeja, joillekin potilaillemme tilanne on vaikea. Jotkut pakolaiset ovat selvästi varauksellisia ja keskustelevatkin mieluummin ilman tulkkia millä tahansa yleisellä kielellä tai opettelevat hoidon aikana suomenkieltä, Asko Rauta toteaa.
Hän kertoo kidutuksen uhrien hoidon olevan todellista moniammatillista yhteistyötä, jossa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisten lisäksi voidaan tarvita muun muassa lakimiehen apua. Uhri on usein vielä turvapaikanhakija, jonka perhe saattaa asua yhä kotimaassa tai muualla Suomen ulkopuolella. Hän on siis yksinäinen ja yrittää selviytyä arjesta vieraassa kulttuurissa. Pakolaisuus yhdistettynä kidutukseen johtaa monimutkaiseen traumatisaatioon, johon liittyy siten monia psyykkisiä, fyysisiä ja etenkin sosiaalisia ongelmia. Ja koko ajan niskassa painaa huoli omasta tulevaisuudesta ja läheisten selviytymisestä.
- Suomessa on yleensä vaikea saada oleskelulupaa ja turvapaikkaa. Mutta kidutuksen uhreilla, jotka pystyvät osoittamaan vainon ja kidutuksen, näyttäisi kokemustemme mukaan olevan paremmat mahdollisuudet Suomeen jäämiseen. Nk. Istanbulin protokollan mukaan laadittu lääkärinlausunto turvapaikkahakemuksen liitteenä on havaittu hyväksi tässä prosessissa.
Istanbulin protokollan mukainen raportti tarjoaa viranomaisillekin selkeän kuvan turvapaikanhakijan nykyisestä fyysisestä ja psyykkisestä tilanteesta sekä siitä, mitä hänelle on tapahtunut. Rauta kertoo. Hän huomauttaa, että ajoittain kuntoutuskeskukseen tulee yksittäistapauksina niitäkin turvapaikanhakijoita, jotka ovat kuulleet kidutushistorian saattavan edesauttaa turvapaikan saamista. Nämä yrittäjät on yleensä muutaman tapaamiskerran perusteella mahdollista karsia pois.
Hoitosuhde perustuu luottamukselle
Kidutettu ihminen on yleensä varauksellinen, pelokas ja menettänyt luottamuksensa muihin ihmisiin. Terapiasuhteen luomisen pitää tapahtua hitaasti, asiakkaan ehdoilla.
En nykyisin aloita kyselemällä heti ensimmäisellä kerralla potilaan kidutuskokemuksista, vaan juttelemme vähemmän aroista asioista. Yhä enemmän luotan interaktiivisempaan, keskustelevampaan työotteeseen, joka perustuu ihmisen mielen kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Esimerkiksi hiljaisuuden käyttäminen terapiassa ei mielestäni missään nimessä sovi kidutuksen uhrille ja on vasta-aiheinen. Hänhän on voinut kohdata vankilassa kidutuksen aikana vastaavaa menettelyä, jolla on pyritty psyyken murtamiseen, Asko Rauta toteaa.
-Terapeutti joutuu ottamaan peliin omatkin asenteensa, pelkonsa ja epäluulonsa. Sen vuoksi tämä työ sekä ottaa että antaa. Maailmankuva avartuu, ja parhaimmillaan tässä itsekin kasvaa, Rauta pohtii. Hän huomauttaa, että kidutuksen uhrien parissa työskentelevälle työnohjaus ja oma hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kun oma persoona on työinstrumentti, se täytyy pitää kunnossa.
Suomen Lääkärilehden toimittaja vieraili psykiatri Asko Raudan mukana Turkissa 22.-26.10. ulkoministeriön kehitysyhteisvarojen turvin tutustumassa HRFT:n sikäläisiin projekteihin, joita tukevat myös Psykologien sosiaalinen vastuu ry. Lounais-Suomen mielenterveysseura, Demokraattiset lakimiehet ry sekä Kidutettujen tukikeskus.)
