1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Puheentunnistus yleistyy vihdoin
Ajan­kohtai­sta

Puheentunnistus yleistyy vihdoin

Aikaa säästyy, vaikka alkuvaihe on työläs.

Puheentunnistus yleistyy vihdoin Kuva 1 / 1

Aikaa säästyy, vaikka alkuvaihe on työläs.

Vain pieni osa lääkäreistä käyttää potilassaneluissaan puheen­tunnistusta, mutta sen käyttö on kasvussa.

Esimerkiksi Tiedon noin sadasta julkisen terveydenhuollon asiakasorganisaatiosta jo noin 30 käyttää puheentunnistusta. Määrä on yli kaksin­kertaistunut vuodessa.

Paimio-Sauvon terveyskeskus otti ohjelman käyttöön ensimmäisten joukossa vuonna 2009.

– Keväällä meillä oli ollut saneluissa pitkät, jopa kolmen viikon jonot. Kesän aikana jonot saatiin purettua kokonaan, muistelee johtava lääkäri Merja Laine.

Nyt kuntayhtymän kymmenestä lääkäristä kuusi käyttää puheentunnistusta, ja he ovat siihen tyytyväisiä. Ohjelmaa joutuu kuitenkin alussa opettamaan, jotta se oppii kunkin lääkärin puhetavan ja sanaston. Siksi lyhytaikaisten sijaisten on helpompi käyttää digisanelua.

Halutessaan lääkärit voivat lähettää puheentunnistuksella puretun tekstin taustatunnistukseen tekstinkäsittelijälle. Tämä myös huoltaa sanastoa ja syöttää tunnistamattomat sanat järjestelmään.

– On tärkeää, että emme hyväksy väärinkirjoitettuja tekstejä, sillä silloin ohjelma oppii väärin, Laine korostaa.

HUS:n kliinikot epäröivät

HUS:n lääkärit tuottavat vuodessa yhteensä 1,8 miljoonaa digisanelua, joita purkaa kokopäiväisesti 330 tekstinkäsittelijää HUS-Servis-yksikössä.

Radiologiassa jo lähes miljoona sanelua vuodessa syntyy puheentunnistuksen avulla, ja myös patologiassa sen käyttö on kasvussa. Kliinistä työtä tekevät lääkärit ovat sen sijaan ottaneet puheentunnistusta käyttöön nihkeästi, kertoo HUS-Servisin palvelupäällikkö Jari Simonen.

– Lääkärit pelkäävät, että puheentunnistus lisää saneluihin käytettyä aikaa. Sanelut kuitenkin tutkitusti lyhenevät, kun lääkärit joutuvat itse editoimaan tekstin ja sanelevat siksi vain olennaisen, Simonen huomauttaa.

HUS-Servisissä toteutettiin juuri pilottihanke, jossa tekstinkäsittelijä korjasi puheentunnistuksen tuottaman sanelun. Purkaminen nopeutui jopa 40 prosenttia.

– Tulos on niin hurja, että otamme ehdottomasti puheentunnistusta laajemmin käyttöön.

Tavoitteena on, että lääkärit alkavat ­itse käyttää puheentunnistusta, kun tekstinkäsittelijät ovat ensin opettaneet ohjelmalle sanastoa. Myös lääkärin ­ääninäytteitä voidaan hyödyntää ohjelman opettamisessa.

Puheentunnistus parantaa laatua

HUSLAB:n patologian ylilääkäri Kaisa Salmenkivi on käyttänyt puheentunnistusta nelisen vuotta, eikä hän enää vaihtaisi takaisin perinteiseen saneluun.

– Alkuvaihe oli työläs, mutta nykyisin joudun korjaamaan omia tekstejäni vain vähän, eikä puheentunnistus hidasta työtä, hän kertoo.

Salmenkivi pitää puheentunnistuksen suurimpana etuna sitä, että sanelu valmistuu yhdellä istumalla. Laatu paranee ja työaikaa säästyy, kun lääkäri voi tarkastaa ja hyväksyä sanelun heti. Lisäksi vastaus saadaan potilaalle aiempaa nopeammin.

Lisätyötä aiheuttaa se, että puheentunnistus ja patologian tietojärjestelmä eivät keskustele kovin hyvin keskenään. Tähän on tulossa parannus, kun laboratorion tietojärjestelmä uudistuu.

Virpi Ekholm
Kuva: Mikko Käkelä
Kuvassa Kaisa Salmenkivi

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.