1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Puhuminen voi riittää tartuntaan
Ajan­kohtai­sta

Puhuminen voi riittää tartuntaan

Uudet mallinnukset vahvistavat, että sairaiden eristäminen ja etätyön suosiminen ovat avainasemassa koronan torjunnassa.

Puhuminen voi riittää tartuntaan Kuva 1 / 1 Kuva: Mallinnus: Ville Vuorinen/Aalto-yliopisto, visualisointi: Jyrki Hokkanen/CSC

Mitä pidempään ja tiiviimmin julkisessa sisätilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi tartuntariski kasvaa. Työvuoroja limittämällä ja hyvällä ilmanvaihdolla voidaan parantaa työpaikkojen turvallisuutta.

Näin toteavat tutkijat, jotka ovat selvittäneet koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä sisäilmassa.

Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa on mallinnettu esimerkiksi sitä, miten yskiessä tai puhuessa syntyvät erikokoiset pisarat käyttäytyvät ja millaisia hiukkasmääriä julkisissa tiloissa kulkeva ja oleskeleva ihminen voi kohdata.

Yskäisy levittää hiukkaset neljän metrin päähän

Hanketta koordinoivan Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Ville Vuorisen mukaan sekä aiempi tutkimus että kevään aikana paljon huomiota saaneet tartuntapiikit tukevat käsitystä, jonka mukaan koronavirukselle voi altistua suoran pisarakontaktin lisäksi hengittämällä aerosolihiukkasia riittävän suuren määrän. Myös hankkeessa tehdyt 3D-virtaussimulaatiot ja niiden analyysit tukevat osaltaan käsitystä.

– Käytännössä kaikki alle 50 mikrometrin kokoiset pisarat – joita on yskiessä syntyneistäkin suuri osa – kuivuvat ennen lattiaan osumista hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan sisäilmavirtausten mukana. Pidämme mahdollisina, että näiden hiukkasten viruspitoisuus voi riittää aiheuttamaan koronatartunnan, Vuorinen sanoo tiedotteen mukaan.

Tutkijat mallinsivat tarkoilla ja yksityiskohtaisilla 3D-virtaussimulaatioilla tyypillistä hyllyjen tai tilanjakajien rajaamaa sisätilaa. Mallinnuksissa koronavirusta kantavan henkilön yskäisy nosti lähiympäristön hiukkaspitoisuuden niin korkeaksi, että riski voimakkaalle altistumiselle oli merkittävä vielä noin neljän metrin päässä yskäisijästä ja riski säilyi merkittävänä jopa minuuttien ajan.

Vaikka riski tartuntaan esimerkiksi yksittäisellä kauppareissulla on suhteellisen pieni, Ville Vuorinen korostaa, että koko kansan tasolla ja viikkojen ja kuukausien tarkastelussa todennäköisyydet kasvavat.

"Mitä kauempana toisista ollaan, sen parempi"

Tutkijat perehtyivät julkisuudessakin huomiota herättäneisiin tartuntapiikkeihin, joissa suuren ihmisjoukon uskotaan saaneen tartunnan yhdeltä oireettomalta tartuttajalta. Aiemman tutkimuskirjallisuuden ja tapahtumista annettujen tietojen pohjalta tutkijat arvioivat, että osallistujat olisivat hengittäneet 50–500 aerosolipartikkelia, mikä saattoi riittää altistumiseen.

Mallinnuksissa tarkasteltiin esimerkiksi tilassa vietetyn ajan, ihmismäärän ja yskivien henkilöiden lukumäärän vaikutuksia. Jos ihmisiä on yksi neliömetrillä, mikä on melko tavallista esimerkiksi ravintolaympäristössä tai konsertissa, pelkästä puhumisesta syntyy tartuntaan riittävä hiukkaspilvi, jos joukossa on oireettomia koronaa kantavia ja tilassa vietetään pidempi aika.

Lue myös

Avokonttorissa työskentelevä oireeton, mutta koronavirusta kantava henkilö voi synnyttää tilaan pitoisuuksia, jotka vaihtelevat 10:stä 500 aerosolihiukkaseen kuutiometriä kohden. Jos altistumisen riskirajaksi otetaan 100 aerosolia, voi sen hengittää lyhimmillään minuuteissa, pisimmillään tunneissa.

– Mitä kauempana toisista ollaan, sen parempi, Ville Vuorinen sanoo.

Työpaikalle vuorotellen

Vuorisen mukaan on mahdollista, että tartuntapiikeissä on mukana sekä suorassa kontaktissa saatuja pisaratartuntoja, hengityksen kautta syntyviä tartuntoja että kosketuksen kautta pinnoilta saatuja tartuntoja. Mitä pidempään ja tiiviimmin tilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi riski tartuntaan kasvaa.

Vuorinen painottaa, että on tärkeintä, ettei kukaan tule töihin sairaana. Asianmukaisesta ilmanvaihdosta tulee huolehtia ja töitä järjestellä mahdollisuuksien mukaan niin, että vain työn kannalta välttämättömät työt tehdään työpaikalla eivätkä kaikki ole paikalla yhtä aikaa.

– Näin pienenee sekä ihmistiheys että mahdollinen altistusaika.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.