• Ulla Toikkanen

Raskaudenkeskeytyksiä viime vuonna vähiten vuosikymmeniin

Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehtiin edelleen 20–24-vuotiaille, mutta määrä on viime vuosina laskenut myös tässä ikäryhmässä.

Raskaudenkeskeytyksiä viime vuonna vähiten vuosikymmeniin Kuva 1 / 1

Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin viime vuonna vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970, kun keskeytyksiä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Alueelliset erot raskaudenkeskeytysten määrissä ovat kuitenkin huomattavia.

Vuonna 2017 tehtiin 9 358 raskaudenkeskeytystä eli 8,2 keskeytystä tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohti. Vuodesta 2007 keskeytysten määrä vähentyi 11,5 prosenttia.

Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehtiin edelleen 20–24-vuotiaille, mutta määrä on viime vuosina laskenut myös tässä ikäryhmässä. Tätä vanhempien ikäryhmien keskeytysluvut ovat pysyneet melko vakaana.

– Nuorten raskaudenkeskeytysten määrän väheneminen on monen asian summa. 2000-luvun alkuvuosina terveystiedosta tuli pakollinen oppiaine kouluissa ja jälkiehkäisystä poistui reseptipakko. Viime vuosina kunnat ovat yhä enemmän heränneet tarjoamaan nuorille ilmaista ehkäisyä. Samalla myös verkko on helpottanut nuorten tiedonhakua, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino.

Alueelliset erot suuria

Heino toteaa, että Lapin sairaanhoitopiirin alueella on perinteisesti tehty Manner-Suomen muihin alueisiin verrattuna melko paljon raskaudenkeskeytyksiä. Myös teini-ikäisiä synnyttäjiä on alueella enemmän kuin etelässä.

– Keskeytysten määrän alueellisiin eroihin vaikuttavat muun muassa kuntien panostus ja väestön rakenne. Yhtä syytä tähän on mahdotonta sanoa, mutta lisääntymiseen liittyvä käyttäytyminen pohjoisessa näyttää olevan selkeästi erilaista kuin etelässä, hän sanoo.

Raskaudenkeskeytykset 2017 -julkaisu

Raskaudenkeskeytykset 2017 -tilastoraportti

kuva: Sami Perttilä

Lisää aiheesta

Sanoilla on väliä
Kerttu on yhä täällä
Kati Myllymäki: Seksuaalikasvatus ja ehkäisy vähentävät abortteja

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.