Ajan­kohtai­sta 49/2013 vsk 68 s. 3213

”Välttäkää leikkaamasta perusterveydenhuollosta”

Hyvin järjestetty perusterveydenhuolto auttaa kaventamaan terveyseroja, painottaa kansanterveystieteen professori Johan Mackenbach.

Eero Lahelma Ja Ossi Rahkonen

Sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja yli 20 vuotta tutkinut kansanterveystieteen professori Johan Mackenbach kehottaa välttämään perusterveydenhuoltoon kohdistuvia leikkauksia. Jos taloustilanne pakottaa supistuksiin, kohde olisi löydettävä toisaalta.

- Pakottavassa tarpeessa suosittelisin etsimään leikkauskohteita muualta, esimerkiksi sairaalasektorilta. Hyvin järjestetty perusterveydenhuolto auttaa myös kaventamaan terveyseroja ja tavoittamaan huono-osaisia väestöryhmiä. Nämä tehtävät korostuvat kriisitilanteessa, jossa työttömyys ja huono-osaisuus lisääntyvät, Rotterdamin Erasmus-yliopistossa professorina toimiva Mackenbach sanoo.

Mackenbachin mukaan monessa Euroopan maassa perusterveydenhuolto tuottaa arvokkaita julkisia hyödykkeitä. Teoriassa yksityiset palveluntarjoajat voivat tuottaa vastaavia hyödykkeitä, mutta se edellyttää hänen mielestään taloudellisten kannustimien tarkkaa sääntelyä ja tasapainottamista.

Terveyden tasa-arvon jäljillä

Mackenbachin tutkimusten valossa Euroopassa terveyserojen kaventaminen ei ole onnistunut.

- On todella masentavaa, että useimmissa Euroopan maissa sosioekonomiset kuolleisuuserot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Näin on tapahtunut myös sellaisissa maissa, joissa terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena, kuten esimerkiksi Suomessa.

Kuolleisuus on alentunut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, mutta ylemmissä ryhmissä se on ollut nopeampaa kuin alemmissa.

- Kyse on epätasaisesta kehityksestä. Tosin tilanne voisi olla vielä huonompi, jos kuolleisuus kääntyisi kasvuun alemmissa ryhmissä, Helsingin yliopistossa marraskuussa luennoinut Mackenbach arvioi.

Tutkimusten mukaan monien terveysinterventioiden vaikuttavuus on heikompi alemmissa kuin ylemmissä sosioekonomissa ryhmissä. Tämän vuoksi interventioiden tulisi olla erityisen tehokkaita alemmissa ryhmissä.

- Terveyspalvelujen yhtäläinen saatavuus ei riitä tuottamaan terveyden tasa-arvoa, Mackenbach kiteyttää.

Lue myös

Lyhytnäköistä terveyspolitiikkaa

Suurimmissa talousvaikeuksissa olevat maat voisivat turvata terveyspalvelujen tarjonnan ja väestön terveyden myönteisen kehityksen sairauksien ehkäisytoimilla.

- Ehkäisyn kustannustehokkuus on yleensä hoitoa ja hoivaa selvästi parempi. OECD:n mukaan ennaltaehkäisyn ja kansanterveystyön resursseja on kuitenkin leikattu ensimmäiseksi. Näin on tehty todennäköisesti siksi, että sairauksien ehkäisyn vaikutukset voidaan havaita vasta paljon seuraavia vaaleja myöhemmin, Mackenbach sanoo.

Hän kehottaakin kohdistamaan leikkaukset sinne, missä kustannustehokkuus on heikoin.

- Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi lääkehoidon ja kirurgian käytännöt vaihtelevat ja turhien toimenpiteiden välttämisellä voidaan saavuttaa säästöjä.

Sen sijaan perusterveydenhuolto on suhteellisen kustannustehokasta, Mackenbach summaa.

Kirjoittajat

Eero Lahelma
Ossi Rahkonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030