Riitta Burrell: Äidin ja sikiön edut eivät ole vastakkaisia

Naisten ja sikiöiden oikeuksia tutkiva oikeustieteilijä Riitta Burrell on huolissaan suomalaisen oikeusajattelun amerikkalaistumisesta. Esimerkkinä tästä hän pitää mm. hedelmöityshoitoja koskevan lainvalmistelun yhteydessä esitettyjä näkemyksiä lapsen edun asettamisesta aina ja yksiselitteisesti äidin edun edelle. Myös ex-ministeri Osmo Soininvaaran vaatimus saada lasta odottava päihdeäiti pakkohoitoon on Burrellin mielestä huolestuttavaa vastakkainajattelua.

- Maamme oikeudellisesta traditiosta ei löydy tukea doktriinille, jonka mukaan syntymättömällä lapsella on raskaana olevasta naisesta riippumattomia oikeuksia. Suomessa omaksuttu aborttia ja sikiön asemaa koskeva maltillinen linja suojaa sikiötä äidin perusoikeuksien kautta, katsoo Burrell, jonka väitöskirja, Naisia ja sikiöitä, tarkastettiin Helsingin yliopistossa tällä viikolla.

Burrellin mukaan ädin suojeluun perustuva perhepolitiikka ja lainsäädäntö suojaavat myös syntymätöntä lasta. Äidin ja sikiön etujen näkeminen toisilleen vastakkaisina voivat äärimmillään olla uhka molempien hyvinvoinnille.

- Hedelmöityshoitolain valmisteluun ja siitä käytyyn keskusteluun osallistuneista osa on ollut vilpittömästi huolissaan lasten hyvinvoinnista, mutta muitakin vaikuttimia olen havainnut, Burrell huomauttaa.

Lakivaliokunnassa on moitittu lakiesitystä mm. siitä, että siinä on tehty miehestä vain sukusolujen luovuttaja, jolloin isyyttä heikennetään niin kulttuurisena kuin sosiaalisena instituutiona. Valiokunta päättikin lopulta, että hedelmöityshoidon tuloksena syntyneelle lapselle tulee turvata ehdoton tiedonsaantioikeus hänen täytettyään 18 vuotta. Lisäksi hedelmöityshoidot kiellettäisiin yksinäisiltä lapsilta ja lesbopareilta. Tästä syntyi viime keväänä iso kiista, ja parikymmentä vuotta valmisteilla ollut hedelmöityshoitolaki hyllytettiin jälleen kerran.

Riitta Burrell kannattaa kyllä lapsen oikeutta saada tietää biologinen isänsä, minkä ei vielä tarvitse merkitä, että miehen ja lapsen välille syntyisi mitään, esimerkiksi perimykseen liittyvää, oikeudellista suhdetta. Oikeustieteilijänä hänen on sen sijaan vaikea löytää perusteita kiellolle antaa hedelmöityshoitoja joillekin naisryhmille sosiaalisen aseman tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.