Rinteen potilaiden asemaa selvitetään monella taholla

Professori Urpo Rinteen tutkimuspotilaiden asemaa selvitetään useilla eri tahoilla. Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdään sekä lääketieteellinen selvitys potilaiden hoidosta että erillinen selvitys potilaille palautettavista poliklinikkamaksuista.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen on tehty asiasta kolme kantelua ja lisäksi TEO on itse ottanut poliisitutkinta-asiakirjoista käsittelyyn viisi tapausta. Muutama Rinteen potilas on tehnyt vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen.

Turun yliopistollinen sairaala teettää lääketieteellisen selvityksen professori Rinteen tutkimuspotilaiden hoidosta. Selvityksen tekee emeritusprofessori Heikki Teräväinen.

- Ydinkysymys tässä selvityksessä on, onko hoitoa laiminlyöty, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén.

Rinteellä oli vuosina 1982-98 tutkimuspotilaana noin 530 henkilöä. Tutkimuspotilaita koskevassa lääketieteellisessä selvityksessä yritetään Lindénin mukaan selvittää kaikki heidän hoitoonsa liittyvät epäselvyydet.

- Rinteen oikeudenkäyntien todistajanlausuntojen mukaan potilaita olisi esimerkiksi pidetty pitkään ilman tuolloin asianmukaiseksi katsottua hoitoa odottamassa tutkimuksen alkamista. Asiaa ei ole kuitenkaan tähän mennessä selvitetty. Oikeudenkäynti koski taloudellisia korvauksia ja potilaiden kohtelu tuli siinä esiin vain sivujuonteena, Lindén sanoo.

Lääketieteelliseen selvityksen kuluu hänen arvionsa mukaan pari, kolme kuukautta.

Rinteen potilaiden TYKS:lle maksamista maksuista tehdään lisäksi erillinen selvitys. Siinä selvitetään, ovatko pelkästään lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuneet potilaat maksaneet sairaalan poliklinikkamaksuja. Aiheetta maksetut maksut palautetaan potilaille. Potilaiden ei tarvitse anoa palautuksia itse, vaan sairaalasta otetaan yhteyttä niihin potilaisiin, joilla on oikeus palautukseen.

Julkisuudessa on ehditty vaatia myös Rinteen tutkimusten tieteellistä uudelleenarviointia. Tähän TYKS ei kuitenkaan Lindénin mukaan ryhdy.

- Tutkimukset ovat aikanaan läpäisseet varsin tiukat kansainväliset julkaisukriteerit. Niiden tieteellinen uudelleenarviointi ei kuulu sairaalan tehtäviin.

Aki Lindén aloitti työnsä sairaanhoitopiirin johtajana vasta vuoden 2001 alussa, jolloin Urpo Rinteen lääketutkimusten selvittely oli edennyt jo pitkälle. Tutkimuspotilaiden lääkitystä olisi hänen mukaansa ollut todella vaikea valvoa.

- Erikoissairaanhoitolain mukaan asianomainen ylilääkäri johtaa ja ohjaa oman erikoisalansa toimintaa. Jos ylilääkäri vielä sattuu olemaan professori ja alansa kansainvälisesti arvostetuimpia tutkijoita, on todella vaikea luoda järjestelmää, jolla etukäteen valvottaisiin, mitä lääkitystä hän määrää avohoidossa olevalle potilaalleen. Tämä toiminta perustuu luottamukseen ja siihen, että valitaan ihmisiä, joilla on riittävä koulutus, tieto ja ammattitaito. Pulma on sitten siinä, jos nämä henkilöt kuitenkin menettelevät väärin.

Ulkopuolisen rahoituksen avulla tehtyjä tutkimuksia koskevia ohjeita TYKS:ssä sen sijaan on uusittu Rinteen tapauksen vuoksi. Tosin niitä oli Lindénin mukaan uusittu useaan otteeseen jo 1990-luvullakin.

Ohjeiden tiukentamisessa on ollut kääntöpuolensa:

- Nyt kritiikkiä tulee tutkijoilta, jotka tekevät sairaalassa tutkimusta ulkopuolisella rahoituksella. He ovat usein päätoimisesti Turun yliopiston palkkaamia tutkijoita, mutta työskentelevät TYKS:ssä. He valittavat sitä, että yliopiston lisäksi nyt myös sairaala valvoo heidän rahoitustaan, Lindén kertoo.

TEO selvittää kahdeksaa tapausta

Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle on tullut kolme kantelua Rinteen potilailta. Lisäksi TEO on oma-aloitteisesti ottanut poliisitutkinta-asiakirjoista käsittelyyn viisi tapausta valvonta-asioina.

Kantelujen mukaan Rinteen tutkimuspotilaat eivät ole tienneet osallistuvansa tieteelliseen tutkimukseen, vaan ovat luulleet saavansa hoitoa ihan normaalisti. He eivät ole tienneet saavansa lumelääkettä, vaan ovat luulleet saavansa lääkettä. Potilaat katsovat, etteivät he ole saaneet parasta mahdollista hoitoa tai että hoito on viivästynyt ja että esimerkiksi taudin oireet ovat vain pahentuneet.

Ylijohtaja Eila Uotila pitää Rinteen tapausta vakavana.

- Tämä on erittäin ikävä ja vakava tapaus, joka turhaan leimaa suomalaista lääketieteellistä tutkimusta ja lääkärien toimintaakin, kun hoito meillä kuitenkin on korkeatasoista.

Uotilan mukaan kokonaisuus on niin laaja, että asian käsittely TEO:ssa kestää ainakin vuoden lopulle.

- Emme voi ratkaista näin laajaa asiaa vain näiden kolmen kantelun perusteella, vaan meidän täytyy katsoa myös poliisitutkinta-asiakirjat ja oikeuden päätös, hän toteaa.

Vahinkoilmoituksia Potilasvakuutuskeskukselle

Muutama Rinteen potilas on jättänyt Potilasvakuutuskeskukseen vahinkoilmoituksen. Potilasvakuutuksesta voidaan korvata vain henkilövahinkoja.

- Perusidea vahinkoilmoituksissa on, että potilaan vääräksi katsoma lääkitys on aiheuttanut jotain sellaista, jolta olisi vältytty muunlaisella lääkityksellä, korvauspäällikkö Reima Palonen toteaa.

- Mahdollinen potilaan itsemääräämisoikeuden loukkaus - jos esimerkiksi potilas ei ollut tietoinen jostain tutkimuksesta - ei sinänsä oikeuttaisikaan korvaukseen potilasvakuutuksesta. Se ei ole vielä henkilövahinko. Kyseessä pitää olla terveydentilan heikentyminen, joka olisi vältetty toimimalla toisin, Palonen huomauttaa.

Häneen mukaansa on mahdotonta arvioida, kuinka kauan vahinkoilmoitusten käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa kestää.

- Ratkaisuaikataulua ei voi ennakoida millään lailla, koska selvityksiä on käynnissä niin monella taholla, esimerkiksi TYKS:ssä ja TEO:ssa. Faktojen pitää olla selvillä, että me pystymme antamaan lausuntomme tällaisessa asiassa.

Palosen mukaan kyse on poikkeuksellisesta tapauksesta, josta ei ole aiempaa käytäntöä.

- Itse tauti ja sen kehityshän ovat lääketieteellisesti aika hankalia arvioida. Tällaisessa tilanteessa on hyvin vaikea arvioida, mikä johtuu taudista ja mikä mahdollisesti voisi johtua lääkityksestä. Lisäksi asiassa on juridinen puoli: millä edellytyksellä ylipäänsä voisi syntyä oikeus korvaukseen. Meidän on odotettava, että muut selvitykset valmistuvat, jotta saamme kokonaiskuvan, mitä on tapahtunut, Palonen sanoo.