Riskitietoihin tarvitaan yhtenäinen kirjaus DPD-entsyymin puutoksesta
Syöpätautien hoidossa on otettu käyttöön seulontageenitesti, joka selvittää dihydropyrimidiinidehydrogenaasi-entsyymin (DPD) puutoksen. Puutos altistaa fluoropyrimidiinilääkityksen aiheuttamille vakaville haittavaikutuksille.
DPD-entsyymiä koodaa DPYD-geeni, ja DPD:n puutosta voidaan arvioida seulontageenitestillä. Ennen fluorourasiili-, kapesitabiini- tai tegafuurilääkityksen aloittamista suositellaan siksi DPYD-genotyypin määrittämistä.
Syöpälääkärit ovat keskustelleet THL:n kanssa yhtenäisestä tavasta kirjata DPD-entsyymin puutos potilastietojärjestelmän rakenteellisiin riskitietoihin, mikä mahdollistaa kansallisen seurannan.
– Jos DPD-entsyymin puutos on täydellinen, se kirjataan henkeä uhkaaviin lääkereaktioihin eli L1-ryhmään. Potilaalle ei pidä antaa fluorourasiilia tai lääkkeitä, joista voi elimistössä muodostua fluorourasiilia, toteaa syövänhoidon vastuualuejohtaja Maarit Bärlund TAYS:sta.
Kun kyseessä on osittainen entsyyminpuutos, lääkitys aloitetaan pienennetyllä annoksella ja annosta voidaan nostaa haittoja seuraten. Tällöin osittainen entsyyminpuutos kirjataan muihin lääkereaktioihin eli L9-ryhmään kohtaan Muu merkittävä sivu- tai haittavaikutus.
– "Riskiin liittyvän lisätiedon koodi" -kenttään kirjataan rakenteisesti fluorourasiili. "Riskin huomiointi" -kenttään kirjataan lisäksi tekstinä ohje riskin huomioimisesta potilaan hoidossa. Esimerkiksi "fluorourasiilia ei voi käyttää lainkaan tai pienennetyllä annoksella", Bärlund sanoo.
