Lehti 48: Ajan­kohtai­sta 48/2020 vsk 75 s. 2584 - 2585

Riskitietoihin tarvitaan yhtenäinen kirjaus DPD-entsyymin puutoksesta

Suvi Sariola
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Syöpätautien hoidossa on otettu käyttöön seulontageenitesti, joka selvittää dihydropyrimidiinidehydrogenaasi-entsyymin (DPD) puutoksen. Puutos altistaa fluoropyrimidiinilääkityksen aiheuttamille vakaville haittavaikutuksille.

DPD-entsyymiä koodaa DPYD-geeni, ja DPD:n puutosta voidaan arvioida seulontageenitestillä. Ennen fluorourasiili-, kapesitabiini- tai tegafuurilääkityksen aloittamista suositellaan siksi DPYD-genotyypin määrittämistä.

Syöpälääkärit ovat keskustelleet THL:n kanssa yhtenäisestä tavasta kirjata DPD-entsyymin puutos potilastietojärjestelmän rakenteellisiin riskitietoihin, mikä mahdollistaa kansallisen seurannan.

– Jos DPD-entsyymin puutos on täydellinen, se kirjataan henkeä uhkaaviin lääkereaktioihin eli L1-ryhmään. Potilaalle ei pidä antaa fluorourasiilia tai lääkkeitä, joista voi elimistössä muodostua fluorourasiilia, toteaa syövänhoidon vastuualuejohtaja Maarit Bärlund TAYS:sta.

Lue myös

Kun kyseessä on osittainen entsyyminpuutos, lääkitys aloitetaan pienennetyllä annoksella ja annosta voidaan nostaa haittoja seuraten. Tällöin osittainen entsyyminpuutos kirjataan muihin lääkereaktioihin eli L9-ryhmään kohtaan Muu merkittävä sivu- tai haittavaikutus.

– "Riskiin liittyvän lisätiedon koodi" -kenttään kirjataan rakenteisesti fluorourasiili. "Riskin huomiointi" -kenttään kirjataan lisäksi tekstinä ohje riskin huomioimisesta potilaan hoidossa. Esimerkiksi "fluorourasiilia ei voi käyttää lainkaan tai pienennetyllä annoksella", Bärlund sanoo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030