Ajan­kohtai­sta

Rokotettu voi kantaa varianttivirusta oireettomana

Vielä ei tiedetä, millainen merkitys hyvin lievällä kantajuudella on tartuttamisen kannalta.

Anne Seppänen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Koronaviruksen variantit haastavat rokotteiden tehon ja sen, voiko rokotettu saada tartunnan ja tartuttaa tautia eteenpäin oireettomana.

Esimerkiksi Astra Zenecan adenovirusvektorirokotteella on parhaimmillaan 49 prosentin teho oireetonta kantajuutta vastaan, mutta tämä koskee vain aikaisempaa koronaviruksen kantaa.

– Astra Zenecan rokotteen teho Etelä-Afrikan variantin aiheuttamaa tautia vastaan on valitettavasti noin 10 prosenttia viime viikolla tulleen preprintin mukaan. Suojateho oli osoitettavissa vain lievälle tai keskivaikealle taudille ja se oli 22 prosenttia. Vaikeita tautimuotoja ei tässä tutkimuksessa havaittu lainkaan. Tulokset kertovat siitä, ettei rokote juurikaan pysty estämään nielukantajuutta ja lievää infektiota, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo.

Modernan RNA-rokote näyttää pystyvän estävän viruksen kantajuutta, mutta suoja ei ole täydellinen. Tehotutkimuksessa otettiin nenänielunäyte neljän viikon päästä ensimmäisestä rokoteannoksesta. Siinä 0,1 prosentilla rokotetuista havaittiin PCR-positiivisuutta, kun rokottamattomilla PCR-positiivisuutta oli 0,3 prosentilla.

Useiden rokotteiden teho Etelä-Afrikan varianttia kohtaan on edelleen hyvä, kun puhutaan vakavasta tautimuodosta, mutta alentunut lievää tautimuotoa ja tartuttavuutta kohtaan.

– Sitä tietoa ei vielä ole, millainen merkitys hyvin lievällä viruksen kantajuudella on transmissioketjujen ylläpitämisessä. PCR-positiivisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että ihminen erittäisi paljon virusta, Nohynek sanoo.

Pfizerin ja BioNTechin koronarokotteesta on parhaillaan tekeillä Yhdysvalloissa yliopistokampuksella tehtävä tutkimus, jossa tutkitaan rokotettujen nenänielunäytteitä.

Rokotettujen rajoituksia mietitään

Suomessa ei vielä ole linjausta siitä, onko rokotetuilla erioikeuksia koronarajoitusten suhteen.

– Näitä mietitään nyt. Asia olisi ollut helpompi, jos virusvariantteja ei olisi ilmaantunut. Rokotteiden heikentynyt teho lieviä tautimuotoja ja oireetonta kantajuutta vastaan pistää rajoitukset uuteen valoon, Nohynek sanoo.

Jos rokotettu saa flunssan oireita, hänen on edelleen syytä hakeutua koronatestiin. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei ymmärrys rokotteiden suojatehosta vinoudu, jos rokotetut jättävät testin väliin.

Rokotukset etenevät eri tahtiin

Koronarokotusten eteneminen vaihtelee eri puolilla Suomea. THL:ssä on havaittu, että joillain alueilla on rokotettu enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä kuin ikäihmisiä, ja tästä on suunnitteilla paimenkirje.

Lue myös

– Nyt pitää rokottaa vanhuksia ja lääketieteellisiä riskiryhmiä. Rinnalla voidaan rokottaa vielä terveydenhuollon kantokyvyn kannalta kriittisiä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, mutta se ei saa hidastaa vanhusten ja lääketieteellisten riskiryhmien rokottamista, Nohynek sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomen rokotusstrategian tavoitteina on kuolemien ja elinvuosien menetyksen sekä tautitaakan ehkäisy, sekä terveydenhuollon kantokyvyn ylläpito.

Linjaus siitä, että Astra-Zenecan rokotetta annetaan vain alle 70-vuotiaille, saattaa joillain alueilla johtaa siihen, että alle 70-vuotiaat riskiryhmäläiset saavat rokotteen aiemmin kuin sitä vanhemmat.

– Näyttää kuitenkin siltä, että RNA-rokotteita tulee maahan kohtuullisen hyvin. Muutenkaan ei pyritä täydelliseen peräjälkeen-järjestykseen, vaan ryhmät saavat liukua rinta rinnan. Tärkeintä on, ettei missata yhtään rokotuskertaa. Kunnat tietävät itse parhaiten miten ne tavoittavat riskiryhmät.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030