Runsas viidennes työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään
- Varmaan lähes jokainen kansanedustaja on saanut yhteydenottoja ihmisiltä, joiden työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty. Minunkin puoleeni on moni henkilö kääntynyt saadakseen neuvoja ja apua. Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät ongelmat esiintyvät jatkuvasti myös kyselytunneilla sekä edustajien kirjallisissa kysymyksissä, kertoi puhemies Riitta Uosukainen työkyvyttömyyseläkkeen hakijan oikeusturvaa käsitelleessä seminaarissa eduskunnassa.
- Minua askarruttaa erityisesti hoitavan lääkärin asema, kun hän laatii B-lausuntoja - lausuntoja, jotka hän monien vuosien potilaan tuntemuksen perusteella kirjoittaa. Ennen lausunnon kirjoittamista lääkäri lähettää usein potilaan vielä varsin kattaviin erikoisalojen tutkimuksiin. Vaikka kaikkien potilaita tutkineiden tahojen lausunnot ovat yhdenmukaiset, hakemukset saatetaan hylätä aina uudestaan ja uudestaan. Eikö hoitava lääkäri kykenekään arvioimaan potilaansa työkykyä, kun edelleen runsas viidennes eläkehakemuksista hylätään? Kenellä on vastuu työkyvyttömäksi tai vajaakuntoiseksi todetun työntekijän toimeentulosta, kuntoutuksesta ja uudelleen koulutuksesta? kyseli Uosukainen.
Vuonna 1996 Kelassa aloitettiin Yhteistyöllä työkykyä -hanke. Projektissa oli lähtökohtana asiakaskohtaisen yhteistyön kehittäminen paikallistasolla, työkyvyn arvioinnin laadun kehittäminen ja työkykyä tukevien toimintatapojen kehittäminen. Nyt Kelan valtuutetut ovat aloittaneet hylkäämispäätösten selvittelyn. Ylilääkäri Antti Huunan-Seppälän johtama työryhmä käy läpi toista tuhatta lääkärien kirjoittamaa B-lausuntoa ja selvittää, mitkä puutteet ovat vaikuttaneet virheellisten hylkäämispäätösten syntyyn. Kela pohtii myös yhdessä työeläkelaitosten kanssa toimintakyvyn arviointiohjeiden antamista merkittävimmissä sairausryhmissä, ja Vakuutusalan kuntouttamiskeskus selvittelee mahdollisuuksia erityisen työkykyarvioita tekevän kuntoutuslaitosverkoston rakentamiseen.
Kuntoutusylilääkäri Heikki Hurri Kuntoutus Ortonista sanoi, että työterveyshuollolla ja johtamisjärjestelmillä on ratkaiseva merkitys työkyvyn ylläpitämiselle. Tällöin korostuvat etenkin työyhteisöön kohdistuvat kuntoutusmallit. Riittävän varhain aloitetulla kuntoutuksella voidaan vaikuttaa ihmisten työkyvyn säilymiseen kaikkein tehokkaimmin. Työntekijöiden ja työnjohdon ammatillisen osaamisen ylläpito on tärkeää, ja johtamisjärjestelmien kehittäminen edesauttaa niin ikään työvoiman jaksamista. Hurrin mukaan yksi konkreettinen toimenpide voisi olla henkilöstötilinpäätöksen liittäminen vielä rutiininomaisemmin osaksi yrityksen toimintaa.
- Eläkelaitosten täytyy neuvoa nykyisen lain mukaan ihmistä eteenpäin, vaikka eläkehakemus hylättäisiinkin. Työeläkejärjestelmässä selvitetään parhaillaan, mikä on 55-64-vuotiaiden ihmisten todellinen työkyky, totesi apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
