1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Saako korona maksaa mitä tahansa?
Ajan­kohtai­sta 49/2020 vsk 75 s. 2663

Saako korona maksaa mitä tahansa?

Maksammeko koronasta liikaa? En tiedä. Ja onko meillä vaihtoehtoja? Ei kukaan voine olla varma, kirjoittaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki korona­epidemian eettisessä arvioinnissa ETENEn tuoreessa julkaisussa.

Saako korona maksaa mitä tahansa? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomen terveydenhuollon menot olivat 21,1 miljardia euroa vuonna 2018. Silloin ei ollut vielä koronapandemiaa.

Koronan aiheuttamiin kustannuksiin valtioneuvosto on varannut vuosille 2020 ja 2021 noin neljä miljardia euroa. Osa siitä varataan koronatestaukseen, alustavasti yhteensä yli 1,7 miljardia.

Yhden sairauden testaukseen ei ole koskaan aiemmin käytetty tällaista rahasummaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Hän muistuttaa, että neljän miljardin lisäksi on otettava huomioon hoitovelan kustannukset, kun aletaan purkaa koronasta johtuvia muiden sairauksien hoitojonoja. Valtiovarainministeriö esittää hoitovelan rahoitukseen yhteensä noin 450 miljoonaa kolmelle seuraavalle vuodelle.

Neljän miljardin euron arvio ei myöskään sisällä esimerkiksi yhteiskunnan sulkemisesta aiheutuneita kustannuksia, yritysten tappioita, lomautuksia tai työttömyyden kustannuksia. Eikä rokotteen hinnasta ole vielä tietoa.

Koronan kustannuksia on Myllymäen mielestä hyvä suhteuttaa muihin julkisiin menoihin.

Ilmavoimien hävittäjähankinnat arvioidaan kymmeneksi miljardiksi. Jo tähän mennessä tiedossa olevat COVID-19-pandemian kustannukset ovat suuremmat kuin esimerkiksi yhden vuoden lääkekustannukset tai yhden vuoden perusterveydenhuollon kustannukset, hän kirjoittaa.

Raja tulee vastaan

Terveydenhuollon kustannuksissa tulee väistämättä raja vastaan jossain vaiheessa, sanoo Kati Myllymäki haastattelussa.

Pandemian hoitamiseksi oli nyt otettava velkaa, mutta niin tuskin voidaan tehdä joka vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana.

– Missä on raja, jos epidemia tästä vielä leviää? Tai jos koronaviruksesta tulee jokavuotinen riesa, kuten influenssasta?

Terveydenhuollon kustannukset ovat koronan jäljiltä jo suuremmat kuin kunnilla ja kuntayhtymillä on käytettävissä verorahoina ja asiakasmaksuina, hän toteaa.

– Kysymys on myös vaihtoehtoiskustannuksista. Yleisimpiä kuolinsyitä ovat syöpä ja sydänsairaudet. Kumpi tuottaa enemmän kansanterveyttä, syöpäseulonnan tai diabeteksen ehkäisyn tehostaminen vai kaikkien hengitystieinfektiopotilaiden testaus, jos testatuista ehkä 1–2 prosenttia sairastaa koronaa?

Tätä keskustelua on Myllymäen mielestä hyvä käydä. Siinä ei ole kyse pandemian tai viruksen vähättelystä.

Lue myös

– Meidän on mietittävä tulevaisuutta, vaikka osa ihmisistä on peloissaan. Korona asettaa meidät selkä seinää vasten priorisointikeskustelussa.

Koska terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat muutkin asiat kuin terveydenhuolto, valintoja on tehtävä sekä terveydenhuollossa että yhteiskunnan eri sektorien välillä.

Palveluvalikoimaneuvoston ja Käypä hoito -suositusten tehtävä on tutkia, mikä on vaikuttavaa hoitoa. Kun väestö vanhenee, sairastavuus lisääntyy ja teknologia tulee kalliimmaksi, ei rahaa pitäisi käyttää ainakaan hoitoihin, joiden vaikuttavuus on kyseenalainen tai olematon, Myllymäki sanoo.

– Kaikki toivovat, että emme joutuisi päättämään siitä, mitä tai ketä jätetään hoitamatta.

› Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE). COVID-19-epidemian eettinen arviointi. ETENE-julkaisuja 47. https://etene.fi/-/etenen-uusi-julkaisu-covid-19-epidemian-eettinen-arviointi

Kirjoittajat
Suvi Sariola

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.