Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että alle 5000 reseptiä vuodessa laativien pienten palveluntuottajien siirtymäaika jatkuu vuoteen 2017 saakka.

Eilen tiistaina kokoontunut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta muutti lausuntokierroksen ja kuulemisten jälkeen sähköistä reseptiä koskevan lakiesityksen siirtymäaikoja.

Valiokunta totesi mietinnössään, että yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden määräaika sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen on syytä siirtää hallituksen esittämästä tämän vuoden huhtikuusta vuoden 2015 alkuun.

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että yksittäiset lääkärit ja pienet lääkäriasemat, joiden vuotuinen reseptimäärä on alle 5000 kappaletta, siirtyvät sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen viimeistään vuoden 2017 alusta lukien. Hallitus esitti e-reseptipakkoa jo vuoden 2016 alkuun.

– Hallituksen esityksessä tuo katto oli vain 500 reseptiä. Lääkäriliitto esitti kohtuullisena rajana 10 000 kappaletta. Joka tapauksessa valiokunnassa ymmärrettiin yksityisten ammatinharjoittajien huoli, toteaa Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Käyttöliittymä Kelalta

Valiokunta edellyttää lisäksi, että Kansaneläkelaitoksen tulee toteuttaa sähköiseen lääkemääräykseen tarvittava käyttöliittymäpalvelu vuoden 2017 alkuun mennessä.

Lääkäri tarvitsee käyttöliittymää varten tietokoneeseensa tai älypuhelimeensa henkilökohtaisen varmennekortin ja kortinlukijan, joiden hankintahinta on muutamia kymmeniä euroja. Kelan toteuttamana reseptistä perittävä palvelumaksu jää pariinkymmeneen senttiin kappaleelta.

Vuorenkoski pitää muutoksia järkevinä. Nyt pienet palveluntuottajat ja yksityiset lääkärit voivat tulla tulla mukaan järjestelmään siinä vaiheessa, kun Kelan toteuttama selainpohjainen järjestelmä on käytössä.

Sen sijaan valiokuntakäsittelyssä ei Vuorenkosken mukaan saatu riittävää väljennystä paperi- ja puhelinreseptin käytölle vuoden 2016 jälkeen. "Sähköisen lääkemääräyksen käytön estävän teknisen häiriön ja eräissä muissa erikseen säädettävissä poikkeustilanteissa voitaisiin myös jatkossa käyttää tilapäisesti kirjallista tai puhelinlääkemääräystä", todetaan valiokunnan mietinnössä.

Tätä kohtaa Lauri Vuorenkoski pitää yhä ongelmallisena, koska noiden poikkeustilanteiden tarkempi määrittely jää vielä lakiesityksen ulkopuolelle. Lääkäriliitto edellyttää, että paperi- ja puhelinresepti tulisi olla jatkossakin keino määrätä muita kuin PKV-lääkkeitä silloin, kun lääkäri ei ole tietojärjestelmien ulottuvilla.

– Toivon mukaan väljyyttä mahdollisiin uusiin asetuksiin tai lain tulkintoihin saadaan aikanaan, Vuorenkoski sanoo.

Eduskunta päättää tänään keskiviikkona lakiesityksen ja lainmuutosten pöydällepanosta, ja asian uskotaan ehtivän eduskunnan toiseen käsittelyyn ensi viikolla. Tässä vaiheessa valiokunnan ratkaisuihin ei enää odoteta muutoksia istuntosalista.

Ulla Järvi

Kuva: Mikko Käkelä