Sairaanhoitopiirit siivosivat jononsa

Sairaanhoitopiireissä on siivottu jonoja vauhdilla hoitoon pääsyn aikarajoja odotettaessa.

- Jonot on siivottu hyvinkin pitkälle, ei ehkä ihan kauttaaltaan, mutta esimerkiksi sellaiset tyypilliset pitkät jonot kuin kaihijonot, on käyty läpi, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Puolakka.

Jononpurkuprojektin aikana piirissä on leikattu yli 500 ylimääräistä kaihipotilasta.

Puolakka on tyytyväinen jononpurkuprojektin tulokseen, vaikka sanoo projektin olleen melko monimutkainen ja tuntuneen välillä teettävän valtavasti työtä.

- Koko projektin päätuotos oli ehkä se, että opimme hallitsemaan jonoja ja tiedämme nyt, miten niitä pitää purkaa. Ettei kyse ole pelkästään leikkaamisesta, vaan arvioinnista ja sen selvittämisestä, mikä on jonossa olevien potilaiden tilanne tällä hetkellä.

Jonoja läpikäytäessä Keski-Suomesta löytyi jonoja, joissa kolmasosa potilaista ei enää ollut leikkauksen tarpeessa. Kun suonikohjupotilaiden lähetteet käytiin läpi uuden Käypä Hoito -suosituksen mukaisesti, yli puolet palautettiin, koska potilaat eivät ole erikoissairaanhoidon tarpeessa.

Puolakan mukaan Keski-Suomessa opittiin jononpurkuprojektin aikana myös ohjaamaan potilaita naapurisairaaloihin, jos piirin omat resurssit eivät riittäneet.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä käytiin alkuviikosta läpi professori Mats Brommelsin vetämän jonotyöryhmän mietintöä. Puolakan mukaan osa johtoryhmän jäsenistä arvioi, että hoidon määräajat pääsääntöisesti toteutuvat Keski-Suomessa jo nyt esimerkiksi konservatiivisen hoidon puolella. Osa johtoryhmän jäsenistä epäili resurssien riittävyyttä. Resurssipulan vuoksi kyseenalaistettiin esimerkiksi jonotyöryhmän ehdotus psykoterapian arviointipoliklinikkojen perustamisesta sairaanhoitopiireihin.

- Operatiivisella puolella oltiin sitä mieltä, että koska jononpurkuprojekti lopulta onnistui aika hyvin, tilanne saattaa olla ensi vuoden alussa suhteellisen hyvä, Puolakka kertoo.

Jonoja on siivottu myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Pääsyä operatiiviseen toimenpiteeseen odotti kaksi vuotta sitten noin 11 000 potilasta, vuoden 2003 lopussa enää noin 9 400. Yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa jonottajien määrä putosi hiukan alle 10 000:sta noin 8 000:een.

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen epäilee jonojen kuitenkin ehtivän pidentyä uudelleen tämän vuoden aikana, kun jononpurkuprojekti on päättynyt ja arkirealismi sopimusohjauksen kautta käytössä olevista varoista on edessä. Potilaiden pääsyä ei-kiireelliseen hoitoon on jo jouduttu rajoittamaan.

Jotta hoidon määräajat pystytään toteuttamaan vuoden 2005 alusta tarvitaan Nuutisen mukaan sekä lisärahaa piirin budjettiin että hallittua sisäisten resurssien jaon tarkistamista. Jonojen hän uskoo kuitenkin lyhentyvän jopa merkittävästi, kun hoitoindikaatioita aletaan tarkastella kriittisemmin.

Brommelsin jonotyöryhmä ehdottaa, että vastuu potilaasta siirtyisi lähetteen myötä kunnalta sairaanhoitopiirille.

- Ristiriita on siinä, että sairaanhoitopiirillä on silloin vastuu tehdä, mutta ei lupausta työn maksamisesta, Nuutinen huomauttaa.

Jonotyöryhmä ei kuitenkaan ottanut kantaa ehdottamansa mallin rahoitukseen. Nuutisen mielestä kannanottoa olisi tarvittu:

- Rahoitushan on koko asiassa kaikkein vaikein kysymys. Ei riitä, että vain todetaan, että kuntien valtionosuuksia on lisätty ja ne pitäisi käyttää terveydenhuoltoon. Kuntien kokonaisrahoitustilanne ei ole parantunut tai on menossa huonompaan suuntaan, ja siksi tarvittaisiin realismia. Valtionhallinnosta sanotaan, että valtionosuudet on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta kunnat ovat toista mieltä ja käyttävät niitä parhaaksi katsomallaan tavalla, koska heiltä otetaan rahaa pois toista kautta, hän sanoo.

Nuutinen pitää utopistisena näkemystä, jonka mukaan terveydenhuollosta saataisiin vielä puristetuksi enemmän irti toimintatapoja muuttamalla ja tehokkuutta lisäämällä. Kohtuus kannattaa muistaa, jos lääkärien ja terveydenhuollon muiden työntekijöiden toivotaan pysyvän julkisella sektorilla.

- Tulospalkkauksen kehittäminen on nähdäkseni ainoa keino, jolla voidaan yrittää saada irti lisää kapasiteettia.