Sähköinen potilaskertomus - tehoa ja tietoturvaa terveydenhuoltoon
Terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat juuri saaneet sosiaali- ja terveysministeriöltä kirjeen, joka koskee valtionavustusta terveydenhuollon tietotekniikkahankkeille. Avustus liittyy kansalliseen terveyshankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on valtakunnallinen sähköinen potilasasiakirja vuoteen 2007 mennessä.
Kansallisen terveyshankkeen sisällä valmistellaan siirtymistä kunta- ja tietojärjestelmärajat ylittävään valtakunnalliseen potilasasiakirjajärjestelmään. Tavoitteena on tehokkaampi alueellinen toiminta. Tietojärjestelmien yhdistäminen asettaa tietoturvalle aivan uudet vaatimukset. Se edellyttää myös kunnilta, valtiolta ja tietojärjestelmätoimittajilta uutta ajattelua ja yhteistyötä.
- Valtakunnallinen sähköinen potilasasiakirja vuoteen 2007 mennessä asetettiin tavoitteeksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä keväällä 2002, kertoo lääkintöneuvos Päivi Hämäläinen STM:stä. Hämäläinen toimii puheenjohtajana työryhmässä, joka ohjaa sähköisen potilasasiakirjahankkeen valmistelua.
- Työryhmämme tärkein tehtävä on valmistella tämän vuoden loppuun mennessä kansallinen suunnitelma siitä, millainen yhtenäinen terveydenhuollon tietojärjestelmä Suomessa tarvitaan ja miten kunnat saadaan mukaan sen kehittämiseen.
- Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat hajanaisia ja yhtyeensopimattomia. Sairaaloista vasta muutama käyttää minkäänlaista sähköistä potilastietojärjestelmää. Järjestelmistä saatava hyöty on siksi hyvin vähäistä, sanoo Päivi Hämäläinen.
- Tarvitsemme toimivia alueellisia tietojärjestelmiä, joissa potilastietoa voidaan siirtää sujuvasti eri organisaatioiden välillä. Tämä ei ole mahdollista ilman yhteistä teknistä standardia, joka ylittää kunta- ja tietojärjestelmärajat.
Henkilötietolaki vaatii tietoturvalta paljon
- Hajanaiset yhteen sopimattomat tietojärjestelmät eivät ole olleet ainoa hidaste yhtenäisen järjestelmän luomisessa. Suomen tiukka henkilötietolaki tekee tiedon siirron eri rekistereiden välillä monimutkaiseksi. Tietoturva vaatii järjestelmiltä paljon, ja sen varmistamiseksi tarvitaan kansallinen standardi. Kolme vuotta sitten säädetty saumattoman palveluketjun kokeilulaki antoi ensimmäisen kerran mahdollisuuden kokeilla alueellista tietojärjestelmää, kertoo Päivi Hämäläinen.
-Eduskunta käsittelee vielä tänä syksynä kokeilulain jatkamista kahdella vuodella. Kokeilulain jatko antaa uusille alueille tilaisuuden kokeilla aluetietojärjestelmän kehittämistä.
Alustavasti 17 sairaanhoitopiiriä on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Kokeilulain ensimmäisessä vaiheessa on ollut mukana neljä aluetta: Satakunta, Pirkanmaa, Hus ja Raahen seutu.
Rahaa ei myönnetä automaattisesti
Kunnille terveyshankkeeseen sitoutuminen on periaatteessa vapaaehtoista, sillä niiden itsenäiseen rooliin terveyspalvelujen tarjoajana ja tietojärjestelmien tilaajana ei voida kajota. Kuntien päätöksentekoa voidaan kuitenkin ohjata rahoituksella.
- Kunnat joutuvat joka tapauksessa sijoittamaan rahaa tietojärjestelmiin. Yhtä hyvin rahan voi käyttää yhteiseen standardiin perustuviin järjestelmiin, toteaa Päivi Hämäläinen.
Koko terveyshanketta varten on ensi vuoden budjettiin varattu 30 miljoonaa euroa kehittämisrahaa. Kuntien odotetaan sijoittavan hankkeeseen toiset 30 miljoonaa euroa. Osa STM:n myöntämästä rahasta tulee käyttää potilasasiakirjahankkeen mukaisiin alueellisiin tietotekniikkahankkeisiin, joista ministeriö on juuri lähettänyt postia kuntiin ja sairaanhoitopiireihin.
- Vaikkei hankkeessa mukana olo takaakaan automaattista rahoitusta uusille tietotekniikkahankkeille, se ainakin on varmaa, että ulkopuolelle jäävät eivät saa valtion tukea, totesi STM:n ylijohtaja Kari Välimäki potilasasiakirjaa käsitelleessä seminaarissa.
Nimikkeistöt ja luokitukset yhtenäistetään
Lokakuun alussa STM esitteli seminaarissaan potilasasiakirjahankkeen nykyvaihetta ja siihen osallistuvia organisaatioita kuntien ja ohjelmistovalmistajien edustajille. Potilasasiakirjahanke on ollut käynnissä tämän vuoden alusta. Päivi Hämäläisen johtaman työryhmän sihteerinä ja projektikoordinaattorina toimii ministeriössä Annakaisa Iivari. Lisäksi hankkeessa on mukana toista sataa eri alojen asiantuntijaa, jotka edustavat mm. Kuntaliittoa, Stakesia, Kustannus Oy Duodecimia, sairaanhoitopiirejä, Kelaa sekä ohjelmistotalojen ja terveydenhuollon organisaatioiden muodostamaa HL7-yhdistystä. Työ on jaettu osahankkeisiin, jotka etenevät omaan tahtiinsa.
Kuntaliiton osahankkeessa määritellään mitä tietoja potilaasta pitäisi voida siirtää järjestelmien välillä, eli ns. potilasasiakirjan ydintiedot. Määrittelyt on nyt tehty ja niistä pitäisi saavuttaa kansallinen konsensus. Kuntaliitto suunnittelee myös järjestelmässä käytettävät sähköiset lomakkeet.
Stakesin vastuulla on potilasasiakirjan tietoturva ja sähköinen arkistointi. Stakes rakentaa myös eri tietojärjestelmille yhteisen terminologisten järjestelmien ylläpito- ja jakelupalvelun, johon kootaan erilaiset terveydenhuollon nimikkeistöt, luokitukset ja koodistot, kuten ICD-10 diagnoosiluokitus. Tietojärjestelmien valmistajien tulee käyttää näitä omissa ohjelmissaan. Näin varmistetaan, että koko maassa käytetään samoja luokituksia ja että tietoja voidaan siirtää järjestelmästä toiseen. Kustannus Oy Duodecim on mukana kehittämässä palvelimelle synonyymisanastoa ja lääkitystiedon koodausta. Stakesin palvelin tulee käyttöön jo vuoden 2004 alussa.
HL7-yhdistys esitteli vetämäänsä osahanketta, jonka tehtävänä on määritellä miten tieto saadaan siirrettyä eri tietojärjestelmien välillä (ns. rajapinnat) esimerkiksi Efficasta Pegasokseen. Nämäkin perusmäärittelyt alkavat olla valmiina.
Lääkäri näkisi kaikki tiedot päätteeltään
Lääkärin työssä sähköisen potilasasiakirjahankkeen toteutuminen näkyisi monella tavalla.
- Potilaan keskeiset tiedot ovat aina ajan tasalla ja lääkärin käytössä. Potilaan ongelmat ja diagnoosit, koko lääkitys, tutkimustulokset ja hänelle tehdyt toimenpiteet näkyisivät lääkärin omalla päätteellä. Näiden tietojen lisäksi lääkäri näkisi myös jatkohoitosuunnitelman: mitkä ovat hoidon tavoitteet, miten, milloin ja missä potilasta suunnitellaan hoidettavan ja kuka häntä hoitaa, kuvaa potilasasiakirjatyöryhmän jäsen, terveyskeskuslääkäri Ilkka Kunnamo. Lääkärin työtä helpottavat myös sähköiset lomakkeet, joihin järjestelmä täyttää tarvittavia tietoja jo valmiiksi.
- Ehtona on, että tieto esitetään selkeän rakenteen mukaan, jotta tietojärjestelmät pystyvät vaihtamaan keskeisiä tietoja sujuvasti. Kun tieto on kerran järjestetty tietyn rakenteen mukaan, sitä voidaan hyödyntää monella tavalla.
- Parhaimmillaan tietojärjestelmä tukisi lääkärin päätöksentekoa hakemalla tärkeät hoitosuositukset diagnoosin perusteella, räätälöimällä ne yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan, tuomalla esiin poikkeavat laboratoriotulokset ja varmistamalla että suunniteltu jatkohoito toteutuu. Tärkeitä muistutteita olisivat myös lääkeinteraktiot ja allergiat, joista lääkäri saisi tiedon reseptiä kirjoittaessaan.
