1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Silja Kosola sai Pohjoismaiden ensimmäisen nuorisolääketieteen dosentuurin
Ajan­kohtai­sta

Silja Kosola sai Pohjoismaiden ensimmäisen nuorisolääketieteen dosentuurin

Kosola toivoo, että nuorille saataisiin enemmän matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita sinne, missä he jo nyt viettävät aikaansa.

Silja Kosola sai Pohjoismaiden ensimmäisen nuorisolääketieteen dosentuurin Kuva 1 / 1

Helsingin yliopistoon alkuvuodesta perustettu nuorisolääketieteen dosentuuri on myönnetty Silja Kosolalle. Hän on Helsingin kaupungin lasten ja nuorten terveyspalveluiden johtava ylilääkäri.

Kyseessä on alan ensimmäinen dosentuuri Pohjoismaissa.

Nuorisolääketiede tarkoittaa kaikkea lääketiedettä, joka koskettaa 10–24-vuotiaita nuoria. Nuorisolääketieteen erityiskysymyksiä ovat kasvun ja kehityksen poikkeamat, seksuaali-identiteetti ja -terveys, päihdekokeilut sekä alkavat mielenterveysongelmat. Erikoissairaanhoidossa haasteena ovat päivystyksen traumapotilaat, joiden joukossa nuoret ovat yliedustettuna, sekä lastensairaaloista aikuisten hoitoyksikköihin siirtyvät pitkäaikaissairaat nuoret.

Suomessa on ollut neljän vuoden ajan mahdollista suorittaa nuorisolääketieteen erityispätevyys. Sen on tähän mennessä saanut 101 erikoislääkäriä.

– On tärkeää opastaa lääkäreitä voittamaan nuorten luottamus ja toisaalta säilyttämään se. Mahdollisuus puhua avoimesti kaikista asioita on todella tärkeää nuoruudessa, sanoo Silja Kosola Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan.

Hän toivoo, että alan koulutuksen ja tutkimuksen edistysaskeleet vievät eteenpäin nuorisolääketieteen asemaa Suomessa ja sitä, että aiheen käsittelyä saataisiin edes ripaus myös lääkäreiden peruskoulutukseen.

Siirtymä aikuispuolelle voi olla haastava

Kosolan oma tutkimushanke Helsingin yliopistossa ja HUS Lastenklinikalla liittyy pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymiseen lastensairaalasta aikuisten puolelle. Se tapahtuu Suomessa yleensä 16 vuoden iässä.

– 16 on usein hankala ikä, mikä tekee hoidon siirtymävaiheesta kroonisesti sairaille nuorille hyvinkin haastavan. Osa nuorista tarvitsisi muutokseen tukea, jota lasten tai aikuisten lääkäri ei välttämättä pysty tarjoamaan, Kosola sanoo.

Kosola tarkastelee tutkimuksessaan melbournelaisten ja suomalaisten potilaiden kokemuksia siirtymävaiheesta, onnistunutta hoidon siirtymistä ennustavia tekijöitä sekä eri mallien kustannusvaikutuksia. Australian Melbournessa on kaikki sairaalan erikoisalat kattava tukipalvelu siirtymävaiheessa oleville nuorille.

Lisäksi Kosola ohjaa parhaillaan kahta väitöstutkimusta, jotka liittyvät yläkouluikäisten koulupoissaoloihin ja lääkärin rooliin niihin puuttumisessa sekä nuorten liikennevammoihin.

– Suomessa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuu valtava määrä nuoria, joten niiden ehkäisemiseksi pitää tehdä vielä töitä, hän sanoo.

Lue myös

Liikenteessä riskikäyttäytyvät nuoret ottavat riskejä usein muillakin elämän osa-alueilla ja tarvitsisivat hänen mukaansa kokonaisvaltaista tukea.

Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan lisää

Kosola on huolissaan siitä, miten lasten ja nuorten palvelujärjestelmän käy tulevassa sote-uudistuksessa.

Suomen koulujen oppilashuoltojärjestelmä, jossa työskentelee kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja lääkäri, on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Ammattilaisten yhteistyötä on viime vuosina tiivistetty esimerkiksi LAPE-hankkeessa.

– Sote-uudistuksessa on kuitenkin vaarana, ettei lasten ja nuorten palveluita ja yhteistyötä opetustoimen kanssa huomioida toiminnallisena kokonaisuutena.

Kosola toivoo myös, että nuorille saataisiin enemmän matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita sinne, missä he jo nyt viettävät aikaansa, eli nuorisotiloihin sekä sosiaalisen median sovelluksiin.

Kuva: Helsingin yliopisto

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nivelreumalääke Xeljanzia ei pidä käyttää suurina annoksina

Normaalin hoitoannoksen kaksinkertaistaminen voi suurentaa keuhkoveritulpan ja kuoleman riskiä.

Ajassa
Lääkekorvausmenot kasvoivat 73 miljoonaa euroa

Eniten kasvoivat syöpälääkkeiden ja immunovasteen muuntajien sekä veritautien lääkkeiden korvausmenot.

Kolumni
Kielikriiseistä ja kunnioituksesta

Vivahteet ja painotukset rakentavat seksuaalisuuttamme, ja erityisen suuri lataus on auktoriteetin – kuten vanhemman tai lääkärin – käyttämällä sanalla, kirjoittaa Janna Rantala.

Ajassa
Lakimuutos vauhdittaa laadun vertailua

Laaturekisterin avulla voidaan seurata hoitosuositusten toimivuutta ja noudattamista arjessa, kertoo Pia Maria Jonsson.

Näkökulma
Virheiden hyvä käsittely auttaa sietämään epävarmuutta

Virhe alkaa usein jo paljon ennen potilasvahinkoa, kirjoittaa Sara Launio.