1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat Suomeen parempaa saattohoitoa
Ajan­kohtai­sta

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat Suomeen parempaa saattohoitoa

Lisää yhdenvertaisuutta, koulutusta ja resursseja vaativat kuusi järjestöä yhteisessä kannanotossaan paremman saattohoidon puolesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat Suomeen parempaa saattohoitoa Kuva 1 / 1

Laadukas saattohoito on oikeus, joka kuuluu kaikille. Tästä viestii #saattohoitopakkaus. Lääkäriliitto, Tehy, SuPer, Suomen Sairaanhoitajaliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto ja Akavan sairaanhoitajat ja Taja käyvät aiheesta keskustelua #saattohoitopakkaus-tunnisteen alla Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Tavoitteena on herättää kansalaiset, päättäjät ja alan ammattilaiset vaatimaan kaikille parempaa saattohoitoa.

Suomi on hyvä ja tasa-arvoinen paikka syntyä, mutta ei kuolla. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Saattohoito koskettaa monia suoraan, sekä välillisesti esimerkiksi omaisten kautta. Usein laadukasta saattohoitoa ei kuitenkaan osata tai ymmärretä vaatia.

– Nyt alan ammattilaiset ovat kuitenkin nostaneet epäkohtia esille, ja vaativat parempaa koulutusta saattohoitotyöhön, järjestöistä kerrotaan.

Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville.

Riittämättömät resurssit näkyvät koulutuksessa

Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua.

Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.

Lue myös

Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön.

– Potilaan ja omaisten kohtaaminen inhimillisellä ja lämpimällä otteella yksilön tarpeet huomioiden edellyttää riittäviä resursseja, järjestöt toteavat.

– Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille syntyville vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät.

Kuva: Pixmac

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Uusi Lääkärisopimus astuu voimaan

Palkkaratkaisu on työmarkkinoiden yleisen linjan mukainen ja tuo 3,04 prosentin palkankorotukset sopimuskauden aikana.

Ajassa
Suojavarusteissa alkaa janottaa

Työ koronaterveys­asemalla on jatkuvaa päivystystä.

Kolumni
Kun tutkimuksesta tulee ase

Esijulkaisuja käytetään misinformaation ja salaliittoteorioiden polttoaineena, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Tieteessä
Kuinka tunnistan gerastenian

Gerastenian tunnistaminen auttaa ennusteen arvioinnissa.

Tieteessä
Lasten ADHD-lääkehoito on yleistynyt

Erot poikien ja tyttöjen lääkkeiden käytössä ovat edelleen verrattain suuria.

Tieteessä
Lääkkeiden käytön lisääntyminen näkyy ympäristössä

Lääkeainejäämiä esiintyy Suomessakin mitattavina pitoisuuksina sekä luonnonvesissä että puhdistamolietteessä.