Sosiaali- ja terveysministeriö työstää kiireellisen hoidon kriteerejä
Valtakunnalliset ohjeet puuttuvat.
Sosiaali- ja terveysministeriö on työstämässä kansallisia kriteerejä aikuisten kiireelliselle hoidolle. Eri alueilla on olemassa kiireellisen hoidon kriteerejä, mutta valtakunnalliset ohjeet puuttuvat. Haasteena on konsensus kansallisesta ohjeesta, joka sopisi erilaisiin toimintaympäristöihin.
– Uudellamaalla annettujen ohjeiden perusteella ei kaikilta osin voi toimia esimerkiksi Lapissa. Tietyt perusteet pitää kuitenkin saada yhdenmukaisiksi, sanoo erityisasiantuntija Lasse Ilkka STM:stä.
Pitkälti sairaanhoitopiirien omat ohjeet ovat yhteneväisiä mutta erojakin löytyy, Ilkka kertoo.
Valmistelutyötä tehdään tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjaoksessa. Työtä ei tulla saamaan valmiiksi tänä vuonna, jolloin jaoksen toiminnasta vastaavan ohjausryhmän toimikausi loppuu. Vielä ministeriössä ei ole tehty päätöksiä ohjausryhmän jatkokaudesta, mutta tätä työtä kyllä jatketaan, vakuuttaa Ilkka.
– Erityisen ajankohtainen tarve on tehdä valtakunnalliset yhtenäiset ohjeet potilasohjaukselle sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ohjaus- ja neuvontapalvelua varten.
Maksuton päivystyspuhelin Päivystysapu 116 117 on käytössä Helsingissä, Vantaalla, Keravalla, Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Porvoon sairaanhoitoalueella, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Palvelun on määrä laajentua valtakunnalliseksi ensi vuoden aikana.
Tulkinnat voivat vaihdella
Hyvinvointi- ja palveluosaston Aikuiset-ryhmän johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä kertoo, että kaikilla taloilla ei ole kirjallisia kiireellisen hoidon kriteerejä ja tulkinnat siitä, mihin potilaan pitäisi mennä milloinkin, voivat vaihdella.
– Jos ihminen googlaa kotona, pitäisikö hänen mennä päivystykseen, ja päätyykin toisen sairaanhoitopiirin sivustolle, siellä annettu ohjeistus ei ehkä päde henkilön kotipaikkakunnalla, havainnollistaa Kumpulainen.
Yhteisillä ohjeilla pyritään siihen, että ihminen tietää, koska pitää lähteä päivystykseen ja koska jäädä kotiin. Ja jos hän päättää lähteä päivystykseen, hänet myös otetaan hoidettavaksi.
– Viime kädessä päivystävä lääkäri ratkaisee riitatilanteissa, otetaanko ihminen hoidettavaksi vai ei. Kyllähän pitää silloin tietää, mitkä ovat yhteisesti sovitut kriteerit esimerkiksi siitä, montako päivää tukkoista nenää hoidetaan kotona, sanoo Kumpulainen.
Hän kuitenkin painottaa, että sairaalan sisäinen kiireysluokitus ei kuulu ministeriön aloittamaan valmistelutyöhön. Se, kuka hoitaa ja missä työvoimatilanteen ja käytettävien tilojen mukaan, on edelleen kliinistä työtä tekevien ammattilaisten harkinnassa.
Juttua muokattu 5.11.2018: Lisätty tieto, että päivystyspalvelu on käytössä myös Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa.
