Sosiaalinen media testaa työntekijän uskollisuutta

Sananvapaus kuuluu kaikille, mutta ­työnantajastaan ei voi sanoa mitä 
tahansa. Rajanveto nousi esille Lastenlinnasta kertovassa 
Facebook-päivityksessä.

Sosiaalinen media testaa työntekijän uskollisuutta Kuva 1 / 1

Sananvapaus kuuluu kaikille, mutta ­työnantajastaan ei voi sanoa mitä 
tahansa. Rajanveto nousi esille Lastenlinnasta kertovassa 
Facebook-päivityksessä.

Lastenlinnan sairaalassa työskentelevä lähi­hoitaja kirjoitti Facebookissa työpaikkansa sisä­ilmaongelmista ja niiden vaikutuksista hoitoon. Julkista päivitystä on jaettu liki 2 000 kertaa.

Teksti herätti klinikan johdon huomion, ja hoitaja joutui kuulemistilaisuuteen.

– Kirjoituksessa annettiin väärää tietoa lasten­psykiatrisesta hoidosta, mikä oli omiaan tuomaan vääriä mielikuvia esimerkiksi potilaidemme vanhemmille. Osastoilla on riittävä miehitys niin, että siellä pystytään hoitamaan vaikeasti oireilevia lapsia. Lasten­linnan sisä­ilmaongelmat eivät ole salaisuus, ja niiden selvittelyyn on omat käytäntönsä, lasten­psy­kiatrian linjajohtaja, LT Leena ­Repokari kertoo.

Repokarin mukaan kyseessä oli väärän tiedon levittäminen omasta työnantajasta ja toimipisteestä.

– Lisäksi se oli vahingollista potilaillemme. Vastaavia ta­pauksia ei ole aiemmin noussut esiin.

Hoitaja ei halunnut kommentoida asiaa Lääkäri­lehdelle.

Taustalla voi olla arkuutta

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, luottamusmies Hannu Westerinen uskoo, ­että kirjoituksen tuoma ­reaktio johtuu osittain erikoisalan luonteesta ja ongelmien erilaisuudesta somaat­tisiin aloihin verrattuna.

– Lastenpsykiat­riaa tuntuu vaivaavan arkuus tuoda esille todellisia vaikeuksia. Ongelmista ei ehkä haluta kertoa samoin kuin esimerkiksi syöpää sairasta­vien lasten tai sydänlasten hoidon ongelmista, ­joihin on saatu keräyksiä asioiden korjaamiseksi. Moni esimerkiksi luulee, että uuteen lastensairaalaan saadaan lastenpsykiatrialle uudet tilat, mutta näin ei ole.

– Tosiasia on, että ihmisiä on sairastunut sisäilmaongel­mien vuoksi ja joillekin on asetettu kielto astua pahimpiin tiloihin. Tämä ­Facebook-kirjoitus olisi voinut antaa nostetta koko alan hyväksi, Westerinen sanoo.

Some toi uuden maailman

Työpaikan ongelmista on purnattu kahvipöydissä iät ajat, mutta sosiaalisessa mediassa viesti leviää ennennäkemättömän laajalle. ­Keskusteluista jää myös jälki.

Vaitiolo potilasasioista on lääkäreille tuttua, mutta sananvapautta rajoitetaan muillakin tavoin.

Työasioista puhumista rajaa työsopimuslain lojaliteettivelvollisuus, eli työntekijän on oltava uskollinen työnantajalleen. Virkamiehiltä puolestaan odotetaan aseman ja tehtävän mukaista käytöstä.

– Sananvapauden rajojen määrittely on aina tapauskohtaista. On mahdotonta antaa tarkkoja sääntöjä siitä, mitä voi kertoa julkisesti ja mitä ei, korostaa Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

– Arviointiin vaikuttaa esimerkiksi työntekijän asema organisaatiossa. Johtajilta vaaditaan suurempaa uskollisuutta kuin suorittavan tason työntekijöiltä. Viime kädessä oikeus määrittää, miten laajaa uskollisuutta vaaditaan.

Ensin puheeksi töissä

Punnittavana ovat myös tiedon julkinen merkitys, teon motiivit, kielenkäytön ­sävy ja se, mitä haittaa työnantajalle on puheista tai kirjoitteluista aiheutunut.

Varomatonta suullista lausahdusta saatetaan katsoa helpommin läpi sor­mien kuin yleisönosastonkirjoitusta, jonka kirjoittaminen ja julkaistavaksi lähettäminen on vaatinut aikaa ja harkintaa.

– Sananvapautta rajoittaa myös kollegojen yksityisyyden suoja. On pohdittava myös sitä, millaista haittaa koko työyhteisön hyvinvoinnille voi muodostua asian esiin tuomisesta, Korpisaari sanoo.

Nyrkkisääntönä on, että epäkohta tulee ensin ottaa puheeksi töissä ja yrittää etsiä ratkaisuja ristiriitatilanteisiin esimerkiksi viranomaisteitse.

– Julkisesti ongelmien kertomisen ei yleensä tulisi olla ensimmäinen keino asioiden parantamiseksi, Korpisaari toteaa.

Virkamiehellä on laajempi sananvapaus

Korpisaari katsoo, että julkisessa työssä toimivalla on suurempi sananvapaus kuin yksityissektorin pal­veluksessa toimivalla.

– Kyse on julkisesti rahoitetusta toiminnasta, johon liittyy yhteinen intressi. Virkamies voi tuoda laajemmin esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten varojen vähyyttä, jos se vaikuttaa esimerkiksi hoitoon.

– Esimerkiksi sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmän kaatuminen voi olla tietoa, jolla on yleistä intressiä eikä työnantaja voi kieltää sen levittämistä, Lääkäriliiton lakimies Mia Lehmusvaara sanoo.

Potkut mahdollisia

Työnantajan kärkäs arvostelu voi johtaa puhutteluun, varoitukseen tai jopa irtisanomiseen.

– Yksityissektorilla raja tulee helpommin vastaan, julkinen työnantaja sallii yleensä enemmän, Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm ­sanoo.

Monilla työpaikoilla on ohjeistuksia sosiaalisen median käytöstä. Esimerkiksi useilla sairaanhoitopiireillä on omia sosiaalisen median ohjeitaan.

– Rajoitukset voivat tosin helposti olla liian laajoja, sillä työnantajan ohjeiden tulee liittyä työntekoon eikä muuhun ilmaisemiseen. Työnantajan pitää olla tasapuolinen eli kaikkia työntekijöitä tulee kohdella samalla ­tavalla, Korpisaari korostaa.

Työnantaja ei voi rajoittaa esimerkiksi haastattelujen antamista omaan työntekoon tai työasioihin liittyvistä yleisistä asioista.

– Jos kertoo työpaikkansa esimerkiksi Facebook-profiilissaan, sanomisia voidaan arvioida tarkemmin. Jos työpaikalla ei ole omaa ohjeistusta, näkisin, että työntekijällä on laajempi liikkumisvara, Lehmusvaara sanoo.

Arkijärjellä pääsee pitkälle

Yksityiselämän sattumuksia ja omia tuntemuksia voi jakaa sosiaalisessa mediassa, mutta joskus rajanveto on hankalaa.

– Toisaalta työnantajan kontrollivalta ei voi ulottua kovin pitkälle vapaa-aikaan, Lehmusvaara toteaa.

Lehmusvaara ja Lindholm korostavatkin arki­järjen käyttämistä. Kaikki työpuhelutkaan eivät sovi julkisella paikalla puhuttaviksi.

– Suosittelen rakentavaa keskustelua, eihän perheriitakaan todennäköisesti ratkea Facebookissa, Lehmusvaara muistuttaa.

Some ja työasiat

- Perustuslaki takaa sananvapauden, mutta 
mitä tahansa työasioista ei voi kertoa.

- Sananvapautta rajaavat esimerkiksi vaitiolovelvollisuus ja kollegojen yksityisyyden suoja. Esimiehen tai kenenkään muun kunniaa 
ei saa loukata.

- Ammatti- ja liikesalaisuuksia ei saa paljastaa. Työnantajan mainetta tai asiakassuhteita ei saa vaarantaa.

- Jos ilmoitat työpaikkasi profiilissasi, toimiasi voidaan tarkastella tarkemmin.

- Muista työpaikkasi ohjeiden lisäksi myös 
lääkärien some-ohjeet.

Kirjallisuutta: Tiilikka P. Sananvapaus ja ­lojaliteettivelvollisuus ­työsuhteessa. Lakimies 2013;3:230–252.

Maria van der Meer
Kuva: Sami Perttilä

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi vaikuttaa lääkäreihin epäsuorasti

Lääkärit eivät voi kieltäytyä mahdollisen resurssivajeen takia henkeä ja turvallisuutta uhkaavista tilanteista.

Podcast
Lääketieteen Nobel ensi viikolla – näin voittaja valikoituu

Professori Juha Kere kertoo Lääkärilehden podcastissa, miten voittaja seuloutuu esiin.

Ajassa
Hoitajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi vaikuttaa lääkäreihin epäsuorasti

Lääkärit eivät voi kieltäytyä mahdollisen resurssivajeen takia henkeä ja turvallisuutta uhkaavista tilanteista.

Blogi
Sairastuin lääkärissä

– Kun oikein tutkitaan, löytyy aina jokin vika tai vaiva. Juuri niin kävi, kertoo Hannu Ollikainen blogissaan.

Tieteessä
Nyt se varmistui – suurin osa umpilisäketulehduksista paranee antibiooteilla

Antibioottihoito oli edelleen tehokasta ja turvallista suurimmalla osalla potilaista viiden vuoden seurantajakson jälkeenkin.

Ajassa
HS: Poliisi tutkii röyhkeää huijausta lääketieteellisen pääsykokeissa

Huijauksen tehneella kaksikolla oli jopa hallussaan valokuvia muutetuista valintakoepapereista.

Tieteessä
Akuutit haimatulehdukset ovat lisääntyneet nopeasti

Syynä lienee lisääntynyt alkoholin käyttö.

Ajassa
Noin 900 kollegaa koolla Kuopiossa

Markku Lähteenvuo palkittiin Itä-Suomen Lääketiede -tapahtuman avajaisissa.