Sosiaaliturvabarometri-tutkija Hanna Lindholm: Pienituloinen, yksinäinen ihminen suurimmassa vaarassa sairastua
Huono-osaisuus kasautuu Suomessa entistä pahemmin. Hyvinvoinnin puutteet ova kietoutuneet toisiinsa yhä tiukemmin viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa.
Kelan ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteistyönä valmistunut Sosiaaliturvabarometri 2000 kertoo syrjäytymisen kierteestä tarkkoina numeroina. Barometrin aineistona on kysely, johon vastasi 4 200 18-74-vuotiasta suomalaista kesällä 1995 ja 2000.
- Viiden vuoden tarkastelujakso on sosiaalipolitiikan muutoksiin nähden sopiva ajanjakso, sanoo tutkija Hanna Lindholm Turun yliopistosta.
- Sosiaaliturvabarometrin keskeinen tavoite on selvittää hyvinvoinnin tasoa paitsi tilastollisesti, ennenkaikkea ihmisten itsensä kokemaa köyhyyttä tai vaurautta. Koettu köyhyys on ihmisen hyvinvoinnin kannalta huomattavasti merkityksellisempi asia kuin tilastoihin sijoittuva toimeentulo, Hanna Lindholm korostaa.
Toiselle 2000 markkaa on riittävä kuukausitienesti, toiselle ei riitä kymmenkertainenkaan summa. Jälkimmäisiä ei tosin tässäkään tutkimuksessa luettu köyhiksi.
Pitkäaikaistyöttömyys koettelee pahimmin
Hanna Lindholmin mukaan näyttää siltä, että pitkäaikaistyöttömyys koettelee ihmistä kaikkein tuntuvimmin.
- Pitkäaikaistyöttömillä esimerkiksi kulutustarpeet kasautuvat. Kodinkoneet hajoavat aina jossain vaiheessa, laskujen maksua ei voi siirtää loputtomiin ja vaatteetkaan eivät kestä ikuisesti. Lyhyellä työjaksolla saatu palkka ei riitä vajeen kuromiseen, Lindholm huomauttaa.
Pienituloisimpia ovat barometrin mukaan ennen kaikkea työttömät, opiskelijat, yksinhuoltajat ja eläkeläiset.
- Silti eläkeläiset ja opiskelijat eivät koetun terveyden tai tyytyväisyyden osalta eroa hyvinvoivista palkansaajista. Varsinkin kotona asuvat opiskelijat nousivat monella tapaa erittäinkin hyvinvoiviksi suomalaisiksi. Heillä oli mm. harvoin stressiä, sairauksia tai toivottomuuden tunteita, Lindholm kertoo.
Yksinhuoltajien arki sen sijaan on rankkaa. Pienten tulojen lisäksi heitä ahdistivat muita työikäisiä enemmän monet hyvinvointia heikentävät ongelmat.
Lindholm sanookin yllättyneensä, miten monelle elämänalueelle pienten tulojen vaikutus ulottuu. Koettu terveys, sosiaaliset suhteet tai elämän mielekkyys ovat kovin usein yhteydessä taloudelliseen hyvinvointiin.
Stressioireilu paheni
Sosiaaliturvabarometristä käy ilmi pahoinvoinnin kasautuminen monien eri muuttujien kautta.
- Hyvät tulot liittyvät usein hyväksi koettuun terveyteen. Alimpaan tuloluokkaan kuuluvista vain noin puolet kokee terveytensä hyväksi, mutta ylimpään tuloluokkaan kuuluvista jo 80 prosenttia pitää terveydentilaansa hyvänä, Lindholm sanoo.
Hyvinvointia heikentävän stressin kokemukset eivät sen sijaan katso tuloluokkaa tai työmarkkina-asemaa. Suomalaiset ovat yhä stressaantuneempia. Yhdestä tai useammasta stressioireesta ilmoitti kärsivänsä jo 88 prosenttia aikuisista!
- Viisi vuotta aiemmin stressioireita oli ollut 69 prosentilla, vertaa Hanna Lindholm.
Eniten oireilevat 40-65-vuotiaat, eli keski-ikäiset. Yksinhuoltajilla stressi on muita yleisempi. Sukupuolikin erottaa: naiset ilmoittivat stressioireita miehiä useammin.
- Stressioireet liittyvät erityisesti esimerkiksi koetun terveyden kaltaisiin yksilöllisiin eroihin. Heikoksi koettu terveys lisää selkeästi myös psyykkistä oireilua, Lindholm toteaa.
Vaikka Sosiaaliturvabarometri osoittaa selkeitä huolenaiheita terveydenhuoltojärjestelmällekin, eivät Hanna Lindholmin mukaan suomalaisten asiat sentään hirveän huonosti ole.
- Yli 60 prosenttia ilmoitti terveydentilansa hyväksi, ja vain alle kymmenesosa huonoksi. Nämä vajaat kymmenen prosenttia ovat kuitenkin niitä suomalaisia, joiden elämäntilanteeseen pitäisi kiinnittää huomiota nykyistä laaja-alaisemmin, tutkija Hanna Lindholm sanoo.
