1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sota näkyy meissä yhä
Ajan­kohtai­sta

Sota näkyy meissä yhä

Talvisodan muistopuheet on pidetty, mutta sodan jäljet eivät vaimene vielä, arvioivat asiantuntijat. Sota elää edelleen esimerkiksi välttelevinä kiintymyyssuhteina ja sankaritekojen janona. Trauma on saattanut periytyä myös geneettisesti.

Sota näkyy meissä yhä Kuva 1 / 1

Talvisodan muistopuheet on pidetty, mutta sodan jäljet eivät vaimene vielä, arvioivat asiantuntijat. Sota elää edelleen esimerkiksi välttelevinä kiintymyyssuhteina ja sankaritekojen janona. Trauma on saattanut periytyä myös geneettisesti.

Talvi- ja jatkosodassa kuoli tai katosi yli 90 000 suomalaista. Heitä jäivät suremaan vanhemmat, lesket ja lapset. Lisäksi noin 200 000 suomalaista haavoittui. Sota kosketti sotilaiden ja heidän omaistensa lisäksi koko yhteiskuntaa. Sota lopetti lapsuuden, vei evakkotielle ja aloitti säännöstelyn niukat vuodet. Se toi mukanaan huumeaallon ja sukupuolitaudit. Alkoi raskas jälleenrakennusaika. Vuosia kestäneen sodan kollektiivista traumaa ei päästy työstämään tuoreeltaan ja vaikenemalla vauriot vain syvenivät.

Haavat olivat usein elinikäisiä, kuten eräs tarina kiteyttää: ”Isäni kertoi kaksi viikkoa ennen kuolemaansa - ensimmäisen ja ainoan kerran elämässään - että veli jäi rintamalle haavoittuneena.” Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Mitä ei voi muistella, sitä ei voi unohtaa. Lääkärilehti kysyi yhdeksältä eri alan asiantuntijalta näkemyksiä siitä, näkyykö sota yhä meissä. Jos näkyy, niin miten?

Parisuhdevaikeuksia, sankaritekojen janoa

Traumaattiset kokemukset, siis ne, jotka jättävät ihmiseen käsittelemättömiä pelkoja, siirtyvät vanhempi-lapsisuhteen kautta seuraavalle – ja voimakkuutensa mukaan – seuraaville sukupolville, lastenpsykiatri Tuula Tamminen sanoo.

Psykiatristen häiriöiden periytyvyyttä tutkinut dosentti Tiina Paunio arvioi, että traumat voivat mahdollisesti periytyä suoraan ituradan solujen epigeneettisten muutosten kautta.

Sosiologian dosentti Sari Näreen mukaan suomalainen tunneilmasto on vieläkin kylmä ja suomalaisten kiintymyyssuhteet sodan jäljiltä keskimääräistä välttelevämpiä.

Sosiaalipsykiatrian professori Jussi Kauhanen uskoo, että talvisota näkyy yhä koko suomalaisessa kulttuurissa.

– Janoamme sankaritekoja ja kamppailemme taukoamatta paikasta kansakuntana muiden joukossa.

Sen sijaan sotaa käymättömät ruotsalaiset peittoamme kirkkaasti empatiakyvyssä, kirjoittaa LT Riitta Kauppila.

Lue juttu kokonaisuudessaan 30.4. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 17/2010.

Jaana Ahlblad
Kuva: Lehtikuva

SLL 41/2009: Sotatraumojen purkamisen aika on nyt

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Maskisuositus on tärkeä lisä epidemian torjuntaan

Maskisuositus on tärkeä lisä keinovalikoimaan toisen korona-aallon lähestyessä, arvioi Lääkäriliitto.

Ajassa
Maskeja suositellaan joukkoliikenteeseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa kasvomaskien käyttöä esimerkiksi joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja on vaikea välttää.

Ajassa
Kansallisten osaamiskeskittymien kehittämiselle viisi miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa määrärahaa terveysalan kasvustrategialle.

Tieteessä
Aivot mukana säätelemässä insuliiniherkkyyttä

Aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin lihasten.

Ajassa
Koronavirustartunnoissa selvä kasvu

Tapausten määrä arvioidaan silti valtakunnallisesti melko pieneksi.

Ajassa
Tutkimusprofessori Timo Partoselle Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto

Palkinnon perusteluissa korostetaan Partosen pitkää ja johdonmukaista työtä luotettavan mielenterveystiedon levittäjänä.