Soten kaatuminen kirvoitti kielenkannat
Poliitikot ja lääkärit pohtivat sote-uudistuksen kaatumista julkisuudessa. "Hetkellinen epätoivo epävarmuuden jatkumisesta iskee", tviittaa yleislääkäriksi erikoistuva.
Pääministeri Juha Sipilä piti tiedotustilaisuuden Kesärannassa sen jälkeen, kun hän oli jättänyt presidentille hallituksen eronpyynnön. Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia.
Sote-uudistuksen perjantainen kaatuminen ja hallituksen ero kirvoittivat runsaasti kommentteja.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta muistutti, että uudistuksen tarve ei ole hävinnyt mihinkään.
– Sote-uudistus tarvitaan ja tehdään joka tapauksessa. Taustasyyt uudistukselle eivät ole millään tavalla muuttuneet. Ikääntyneiden määrä ja palvelujen tarve kasvavat, mikä aiheuttaa kovan paineen sote-palvelujen rahoitukselle, hän sanoi tiedotteessa.
Opposition edustajilta ei herunut ymmärrystä hallituksen toimille.
Kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi tuoreeltaan Ylellä ratkaisua oudoksi. Hän sanoo toivoneensa, että hallitus olisi löytänyt sote-uudistukseen ratkaisun tämän vaalikauden aikana.
Rinteen mielestä valmistelu ei ole mennyt hukkaan
– Toivon, että hallitus voisi jatkaa maakuntien rahoitusta, hän sanoi Ylellä.
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto kommentoi aihetta Twitterissä.
– Sote-mallin ongelmat olleet tiedossa jo pitkään, ja niistä on eduskuntakäsittelyssä varoitettu. Uudistus kaatuu nyt hallituksen kyvyttömyyteen korjata moneen kertaan todettuja ongelmia, hän sanoi.
Lääkärit keskustelivat somessa
Myös moni lääkäri kommentoi soten kaatumista somessa.
– Yleislääkäri kuulee sote-uudistuksen kaatuneen ja hetkellinen epätoivo epävarmuuden jatkumisesta iskee (vaikkei uudistuskaan välttämättä hyvä olisi ollut). Sitten syvä hengitys ja seuraava potilas, kirjoittaa yleislääketieteeseen erikoistuva Isa Teeriaho Twitterissä.
HUS:n hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen laati Uuden Suomen blogiin Soten hautajaispuheen.
Hän pohtii mahdollisuutta, että paljon palveluja käyttävät potilaat olisivat jääneet sotessa ilman riittäviä palveluja eivätkä terveyserot kenties olisikaan kaventuneet.
– Terveyserojen kaventamiseen sotessa ei ollut selvää mekanismia, sillä markkinaperusteisesti toimivassa terveydenhuollossa erot yleensä enemminkin kasvavat kuin vähenevät, Lehtonen kirjoitti.
Paljon palveluja tarvitsevien tueksi oli kaavailtu asiakassuunnitelmaa, mutta sen rooli jäi hänen mukaansa epäselväksi, vaikka tavoite olikin hyvä.
Palasteltu uudistus saa kannatusta
Lääkäriliiton kanta on, että mammuttimaisen kertauudistuksen sijaan kannattaa tavoitella vaiheittaista kehittämistä. Myös pääministeri Juha Sipilä myönsi Ylen Ykkösaamu-lähetyksessä lauantaina, että uudistus olisi kannattanut ja kannattaa tehdä palastellen.
Lääkäriliiton mukaan uudistuksen tavoitteina tulee olla perustason vahvistaminen, hoitoketjujen toimivuus, terveyspalvelujen laadun ja kustannusvaikuttavuuden turvaaminen ja saatavuuden varmistaminen.
Soten valmistelussa pitkään mukana ollut sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kertoi, mitä virkamiespuolella nyt tapahtuu.
– Soten valmistelua viedään virkatyönä eteenpäin rakenteesta riippumatta sisältöä kehittäen uuteen hallitusohjelmaan saakka, Varhila tviittasi.
Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia
