Stressiherkkyys ja ympäristö ennustavat sydänsairauksien suurentunutta riskiä
Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkimusryhmänsä kanssa löytänyt kehitysmallin, jossa lapsen omat ominaisuudet ja ympäristön piirteet selittävät monia psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen häiriöitä. Joillakin ihmisillä tämä kehityksen häiriö kääntyy sydän- ja verisuonitaudiksi.
Liisa Keltikangas-Järvisen tutkimusryhmä on selvittänyt eri temperamenttityyppien ja stressisairauksien yhteyttä suuressa suomalaisessa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden seurannassa, ns. LaSeRi-tutkimuksessa, joka alkoi jo vuonna 1979 ja jatkuu edelleen. Tutkimukseen on osallistunut 3 600 henkilöä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 3-18-vuotiaita.
- Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillistä, yksilöllistä käyttäytymis- tai reagoimistyyliä, joka erottaa hänet muista. Temperamenttipiirteitä ovat mm. aktiivisuus, sosiaalisuus, taipumus mielipahaan ja ärtyvyyteen sekä joustavuus uusissa tilanteissa. Temperamentin pysyvyys johtuu sen biologisesta pohjasta, sillä se on yhteydessä aivorakenteisiin ja fysiologiaan. Kasvatus ja ympäristö muokkaavat synnynnäisestä temperamentista persoonallisuuden. Voidaankin sanoa, että kasvatuksen tarkoitus on tehdä alunperin erilaisista ihmisistä riittävän samanlaisia, että he voivat tulla toimeen keskenään, Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo.
Temperamentti vastaa moniin kysymyksiin, jotka ovat jääneet tähän asti psykologiassa avoimiksi. Se antaa vastauksen siihen, miksi ihmiset kokevat samat asiat eri tavoin. Joillekin ihmisille tietyt asiat aiheuttavat stressiä, toisille ne taas merkitsevät haasteita. Temperamentti selittää myös, miksi saman perheen lapset ovat erilaisia samanlaisesta kasvatuksesta huolimatta ja miksi samanlaiset kasvatusmetodit vaikuttavat lapsiin eri tavoin. Lapsi ei synny psyykkisenä tyhjiönä. Äidin ja lapsen välillä on alusta lähtien vuorovaikutus: lapsi reagoi äitiin, joka puolestaa reagoi lapsen temperamenttiin.
- Parhaiten synnynnäinen temperamentti on vastannut kysymykseen, miksi samalla psyykkisellä stressikokemuksella on niin erilaiset somaattiset seuraukset eri ihmisissä. Kaikilla temperamenttipiirteillä on yhteyksiä fysiologiaan, mutta eroja on paitsi voimakkuudessa myös siinä, millaisiin fysiologisiin toimintoihin löytyy yhteys. Joskus yhteys on sairastumisen kannalta harmiton, kun taas jotkut piirteet altistavat yksilön reagoimaan stressitilanteessa sairastumisriskiä lisäävällä fysiologisella kiihtymystilalla. Tällöin kuormittuvat paitsi psyyke myös elimistö.
Avainsanoina yksilöllinen kasvatus
Ei ole olemassa synnynnäistä stressille altistavaa ja siltä suojaavaa temperamenttia, sillä kyse on aina temperamentin ja ympäristön vaatimusten yhteensopivuudesta.
- Synnynnäinen temperamentti saattaa olla toisella sukupuolella riski ja toisella suoja. Tämä on ilmennyt ihmisen sosiaalisessa riippuvuudessa yleisestä mielipiteesta, sosiaalisesta palautteesta ja sosiaalisesta hyväksynnästä. Miehillä riippuvuus oli riski, joka johti työnarkomaniaan ja uupumukseen, kun taas naisilla se oli stressiltä suojaava tekijä.
-Jopa 20 % valkoihoisesta väestöstä on sosiaalisesti estyneitä, eli nämä ihmiset ovat ujoja ja varautuneita kaikissa uusissa tilanteissa. Ihminen tuntee olonsa epämukavaksi tuntemattomien ihmisten seurassa ja vaatii totuttautumisajan kaiken uuden edessä. Tutkimus on osoittanut, että tästä piirteestä voidaan saada stressisuoja, jos lapselle annetaan aikaa sopeutua uusiin tilanteisiin hänen omassa tahdissaan. Vaikka on olemassa synnynnäisiä temperamenttieroja, saadaan yksilöllisellä kasvatuksella stressistä selviytyvä ihminen - olivatpa hänen lähtökohtansa mitkä tahansa, Keltikangas-Järvinen tähdentää.
