Suojautumisohjeita lievennettiin koronaviruksen näytteenotossa
HUS:ssa siirryttiin ilmavarotoimista pisaravarotoimiin viikko sitten.
HUS:ssa lievennettiin kansallisen linjauksen mukaisesti suojainvarotoimia. Ilmavarotoimista siirryttiin kosketus- ja pisaravarotoimiin. Aerosoleja tuottavissa toimenpiteissä käytetään edelleen FFP3-hengityksensuojainta.
Koronavirus COVID-19 tarttuu pisara- ja kosketustartuntana. Ilmavarotoimet olivat alkuvaiheessa tarpeen, koska koronaviruksen käyttäytymis- ja tartuntamalleja ei tiedetty vielä ensimmäisten tapausten aikaan tammikuussa.
– Henkilökunta ei tarvitse enää FFP-hengityksensuojainta näytteenottoon tai mahdolliseen potilaan vuodeosastohoitoon. Lievennys helpottaa näytteenottoa, koska siinä ei tarvita ilmaeristyshuonetta, joita tietysti on aina vähemmän tarjolla, sanoo HUS:n infektiolääkäri, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
HUS:ssa koronavirustartuntoihin on varauduttu alusta alkaen huomioiden voimassa oleva influenssapandemian varautumissuunnitelma. Varautumissuunnitelmaa on päivitetty viimeksi vuonna 2013 sikainfluenssanpandemian kokemuksiinkin perustuen.
– Esimerkiksi koronavirusnäytteenotto epidemian rajaamisvaiheessa aloitettiin ja on edelleen käytössä erikoissairaanhoidossa.
HUS:n pandemian varautumissuunnitelma määrittelee tarkasti terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon sekä suojautumisvarotoimet, jos tauti etenee epidemiavaiheeseen. Tuolloin vain vakavat sairaalahoitoa vaativat tapaukset hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa muut.
– Pandemiasuunnitelman mukaisesti HUS:ssa tiedämme esimerkiksi, mitkä osastot olisivat ensilinjassa ottamassa vuodeosastohoitovastuun koronapotilaista.
Ruotsalaisen mukaan hyvä varautuminen mahdolliseen epidemiaan ei näy aina julkisuuteen ulospäin.
– Olemme käyneet varautumissuunnitelmia jo pitkään läpi. Emme tule yllätetyiksi, hän lupaa.
Tähän mennessä HUS:n alueella on 18 varmistettua koronavirustartuntaa. HUS:n alueen tartunnoista kaikki liittyvät liittyvät epidemia-alueeseen tai läheiseen kontaktiin varmistetun tartuntatapauksen kanssa.
– Tartunnanjäljitys on tehty kaikkien tapausten osalta ja heidän kontaktinsa tiedetään.
Karanteeni on tärkeä toimenpide epidemian rajaamisvaiheessa
Ruotsalaisen mukaan epidemian rajaamisvaiheessa toimenpiteet kuten taudin tunnistaminen, tartunnanjäljitys ja kotikaranteeni ovat tärkeitä.
– Näin viivästytämme epidemian alkamista ja mahdollisesti pyrimme lieventämään sen voimakkuutta ennen Suomeen leviämistä.
Vakavan sairaala- tai tehohoitoon johtavan koronavirusinfektion riskiryhmiä ovat perussairaat ja iäkkäät. Tautitaakka korostuu entisestään, jos koronavirusepidemia olisi yhtä aikaa nyt käynnissä olevien influenssa- ja RSV-epidemian kanssa.
– Kun muut epidemiat ovat ohi, tilanne olisi helpompi, sanoo Ruotsalainen.
Koronavirusinfektio on valtaosalla lievä tauti, etenkin perusterveillä ja lapsilla. Suurin osa Suomessa todetuista tapauksista on ollut lieviä, mutta osa on vaatinut sairaalahoitoa.
Maailmalta on kuulunut kuitenkin, että koronaviruksesta parantunut potilas on lähetetty kotiin terveenä, mutta yllättäen potilaan kunto onkin romahtanut. Ruotsalaisen mukaan Suomen osalta tästä ei voi vetää johtopäätöksiä, koska Suomessa tautitapausten lisääntyminen alkoi vasta muutama viikko sitten.
– Lisäksi vakavampien hengitystievirusinfektioiden osalta tiedämme, että potilaat voivat saada viruspneumoniitin tai sekundaarikomplikaationa bakteerikeuhkokuumeen, joka romahduttaa kunnon.
