1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suolen mikrobiomista sisäiseen kelloon– vuoden 2018 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja
Ajan­kohtai­sta 5/2019 vsk 74 s. 230 - 231

Suolen mikrobiomista sisäiseen kelloon– vuoden 2018 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Lääkärilehti pyysi joukkoa lääkäreitä nimeämään omalta alaltaan merkittävimmän lääke­tieteellisen havainnon vuodelta 2018.

Suolen mikrobiomista sisäiseen kelloon– vuoden 2018 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja Kuva 1 / 1

Immunologian dosentti Heikki Arvilommin mielestä merkittävintä oli edelleen lisääntyvä näyttö suolen ja sen mikrobiston yhteydestä mm. ihmisen hyvinvointiin, ravinnon hyväksikäyttöön, lihavuuteen ja aivoihin. Esimerkkinä näistä havainnoista hän mainitsee katsauksen suolen mikrobiomin roolista syövän hoidossa.

Guglielmi G. How gut microbes are joining the fight against cancer. Nature 2018;557:482–4. doi: 10.1038/d41586-018-05208-8

Syöpätautien alalla merkittävintä oli osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiön mukaan viime vuosien immuno-onkologisten hoitojen menestystarina.

– Ihmisen omat puolustusmekanismit on valjastettu syövän hoitoon. CAR-T- teknologia on tulossa pikku hiljaa osaksi refraktaarin ALL:n hoitoa, hän perustelee valintaansa.

Maude SL, Laetsch TW, Buechner J ym. Tisagenlecleucel in Children and Young Adults with B-Cell Lymphoblastic Leukemia. N Engl J Med. 2018;378:439–48. doi: 10.1056/NEJMoa1709866.

Eturauhassyövän diagnostiikasta antoi professori, urologian dosentti Ossi Lindellin mukaan merkittävää tietoa artikkeli eturauhasen magneettikuvauksesta potilaiden koepalojen ottoa edeltävässä riskinarvioinnissa. Kohdistettu koepalojen otto tuotti ylivoimaisen osumatarkkuuden tähänastiseen standardimenetelmään verrattuna.

Kasivisvanathan V, Rannikko A S, Borghi M ym. MRI-targeted or standard biopsy for prostate-cancer diagnosis. N Engl J Med 2018;378:1767–77. doi: 10.1056/NEJMoa1801993

Vajaat 400 munasarjasyöpää sairastavaa, BRCA1/2-mutaatiota kantavaa naista käsittäneessä tutkimuksessa ensilinjan sytostaattihoidon jälkeisessä ylläpitohoidossa annettu olaparibi pienensi taudin etenemisen tai kuoleman riskiä lumeeseen verrattuna 70 prosenttia.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT Katja Ahinko pitää tulosta huikeana.

Moore K, Colombo N, Scambia G ym. Maintenance Olaparib in Patients with Newly Diagnosed Advanced Ovarian Cancer. N Engl J Med. 2018;379:2495–505. doi: 10.1056/NEJMoa1810858.

Asetyylisalisyylihapon merkityksestä sydän- ja verisuonitautien primaaripreventiossa on keskusteltu vuosia. Professorit Juhani Airaksinen ja Timo Strandberg nostivat esille suuren satunnaistetun tutkimuksen, joka osoitti, ettei terveiden yli 70-vuotiaiden kannata käyttää ASAa.

– Syövän lisääntyminen on yllättävää ja päinvastoin kuin tähän asti on ajateltu, sanoo Strandberg.

McNeil JJ, Nelson MR, Woods RL ym. Effect of Aspirin on All-Cause Mortality in the Healthy Elderly. N Engl J Med 2018;379:1519–28. doi: 10.1056/NEJMoa1803955.

Lastentautien erikoislääkäri, LT Matti Heron nimeämässä monikansallisessa tutkimuksessa osoitettiin, että fosfaturiaa aiheuttavan FGF-23:n monoklonaalinen vasta-aine burosumabi vähentää X-kromosomaalisesti periytyvässä hypofosfateemisessa riisitaudissa tehokkaasti fosfaturiaa, parantaa seerumin fosfaattitasoa ja lievittää riisitautimuutoksia ja kipuja.

– Tämä työ on erinomainen esimerkki viimeisten vuosien menestyksestä lasten luuston harvinaissairauksien lääkehoitojen kehityksessä.

Lue myös

Carpenter TO, Whyte MP, Imel EA ym. Burosumab Therapy in Children with X-Linked Hypophosphatemia. N Engl J Med. 2018;378:1987–98. doi: 10.1056/NEJMoa1714641.

Tanskalaistutkimuksessa verrattiin endokardiitin hoitoa tavanomaisella suonensisäisellä antibioottihoidolla ja suun kautta annosteltavalla hoidolla lyhyehkön suonensisäisen hoidon jälkeen stabiileilla potilailla. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, LT Sari Hämäläinen odottaa jatkoa tälle "rohkealle ja uraauurtavalle" työlle.

Iversen K, Ihlemann N, Gill SU ym. Partial Oral versus Intravenous Antibiotic Treatment of Endocarditis. N Engl J Med. 2018. Julkaistu verkossa 28.8. doi: 10.1056/NEJMoa1808312.

Tutkimusprofessori Timo Partosen valinta on havainto, että elimistön sisäisen kellon vaihe voidaan määrittää tarkasti yhdestä verinäytteestä. Menetelmä perustuu muutaman lähetti-RNA:n määrittämiseen, ja sitä voidaan käyttää paitsi diagnostiikassa myös lääkehoidon ajoituksen optimoimiseksi.

Wittenbrink N, Ananthasubramaniam B, Münch M ym. High-accuracy determination of internal circadian time from a single blood sample. J Clin Invest 2018;128:3826–39. doi:10.1172/JCI120874.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.