Suomen Akatemia selvitti miesten ja naisten eroja tiedemaailmassa: Naistutkijalta vaaditaan tuplatyöt
Alle 55-vuotiaat naiset ovat Suomessa koulutetumpia kuin miehet. Enemmistö yliopisto-opiskelijoista on naisia, ja vuonna 1999 heitä oli 57 prosenttia akateemisen loppututkinnon suorittaneista.
Väitelleiden naisten osuus on kasvanut hyvin nopeasti: 1980-luvun lopussa joka neljäs väitellyt oli nainen, kun luku vuonna 1999 oli jo 43 prosenttia.
Naisten tutkijanura tohtorintutkinnon jälkeen ei kuitenkaan Suomen Akatemian työryhmän selvityksen mukaan etene samalla tavalla kuin miesten.
- Tutkimukset ovat osoittaneet, että tullakseen arvioiduksi samoin kriteerein kuin miestutkija, naistutkijan on julkaistava 2,5 kertaa enemmän kuin miestutkijan, työryhmän raportissa todetaan.
Viime vuonna kaikkiaan Akatemian virkatutkijoista naisia oli 37 prosenttia. Virkahierarkian yläpäässä naiset ovat vielä vähemmistönä: Akatemian vanhemman tutkijan ja akatemiaprofessorin viroissa naisia oli noin kolmannes (31 %). Tilanne on huomattavasti parempi tutkijanuran alkupäässä: tutkijatohtoreista naisia oli 48 prosenttia.
Eniten naisia oli Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan viroissa (50 %) ja vähiten luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan viroissa (14 %). Terveyden tutkimuksen sekä ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikuntien viroista naisilla oli 41 prosenttia.
Yliopistoissa vähän naisprofessoreita
Kun verrataan Akatemian virkojen sukupuolijakaumaa yliopistojen virkakunnan sukupuolijakaumaan vuonna 1999, käy ilmi, että naisia on huomattavasti vähemmän yliopiston professoreina (18 %) kuin akatemiaprofessoreina (31 %).
Naisten osuus Akatemian vanhemman tutkijan viranhaltijoista (31 %) oli samaa suuruusluokkaa kuin naisten osuus yliopistojen yliassistentuureista (33 %), ja osuus tutkijatohtoreista (48 %) samaa suuruusluokkaa kuin yliopiston assistenteista (45 %).
Euroopan unionin sisällä Suomi on silti kärkimaita naisten osuudessa yliopistojen viroissa.
Suomen Akatemia valmistelee parhaillaan tasa-arvosuunnitelmaansa. Esitys on nyt palannut lausuntokierrokselta, ja kommentoijat kiittelivät sitä edistyksellisyydestä ja konkreettisuudesta.
Tutkijantyön ja perheen yhteensovittaminen, 40 prosentin kiintiö vähemmistösukupuolelle, tasa-arvotiedotus ja -koulutus sekä tehokas seuranta olivat asioita, joihin lausunnon antajat kiinnittivät eniten huomiota.
Akatemian rahoituksella työskenteleviä tutkijoita koskeva tasa-arvosuunnitelma on oleellinen osa Akatemian tiedepoliittista strategiaa. Suunnitelman lähtökohtana on tieteen paras ja tarkoituksena on lisätä ammattimaisten tutkijanaisten määrää.
Esityksen puutteena pidettiin sitä, että se rajoittuu vain sukupuoleen unohtaen esimerkiksi iän ja etnisen taustan perusteella tapahtuvan syrjinnän.
Esityksen Akatemian tasa-arvosuunnitelmaksi on laatinut erikoistutkija Hannele Kurjen johtama työryhmä.
