Suomen diabetestutkimus on huippuluokkaa, mutta hoitotulokset eivät ansaitse kehuja
Suomalaisista tyypin 1 diabeetikoista vain joka viides saavuttaa hyvän sokeritasapainon. Tyypin 2 diabeetikoista puolet pystyy pitämään yllä hyvää sokeritasapainoa. Ankea totuus diabetestutkimuksen huippumaassa.
Diabetesliiton vs. ylilääkäri Vuokko Kallioniemi on huolissaan paitsi diabeteksen hoitotuloksista, myös suomalaislääkärien nykytiedon päivittämistarpeesta. Liian usein hän törmää diabeetikoihin, joita hoidetaan vanhanaikaisin lääkkein ja vanhentunein annosteluohjein.
- Esimerkiksi ylipainoisen kakkostyypin diabeetikon ensimmäinen lääke on metformiini, joka alentaa insuliiniresistenssiä ja sivuvaikutuksena vähentää ruokahalua. Eihän sekään sovi kaikille, mutta muu aloitushoito on vanhanaikaista ja potilaalle epäedullista, sanoo Kallioniemi.
- Insuliinihoitoa ei vieläkään uskalleta aloittaa kakkostyypin potilailla taudin varhaisvaiheessa. Tässä lääkärin epävarmuus yhdistettynä potilaan haluttomuuteen on huono yhdistelmä. Insuliinihoidon aloittaminen ajoissa jatkaa ihmisen haiman omaa vajavaistakin insuliinintuotantoa. Joskus voi käydä niinkin, että diabeetikon onnistuessa laihtumaan, lisäämään liikuntaa ja parantamaan ruokavaliotaan, insuliinihoito voidaan lopettaa. Haiman suojeleminen on siten kannattanut, Kallioniemi toteaa.
Lääkärien lisäksi tietojensa päivittämistä tarvitsevat myös potilaat. Vuokko Kallioniemi sanoo, että yksi syy tyypin 1 diabeetikkojen huonoon sokeritasapainoon voi olla hiilihydraattien laskutaidon puute. Jos hiilihydraattien laskemista ei osaa, insuliinin annostelu menee pieleen. Jos vielä hoitavakaan lääkäri ei osaa laskea hiilareita eikä tunne uusimpia hoitosuosituksia ja lääkkeitä, hyvä hoito on potilaan ulottumattomissa.
- Suurin valituksen aihe meillä liitossa kuitenkin on tällä hetkellä se, ettei lääkäriin pääse, huokaa Kallioniemi.
Aikapommi tikittää
Tyypin 2 diabeteksen yleistyminen on tikittävä aikapommi kaikkialla maailmassa. Suomessa on parhaillaan noin 200 000 diabeetikkoa, joista 160 000 on kakkostyypin diabeetikkoja. Heidän määränsä arvioidaan kasvavan jopa 70 prosenttia vuoteen 2010 mennessä.
Ellei jotain tehdä.
Suomessa on päätetty tehdä. Tämän talven aikana aloitetaan Pohjois-Karjala-projektin veroinen jättikampanja, joka ulottuu aina vuoteen 2010 saakka. Se ponnistaa Dehkosta, vaikka toimeenpanohankkeineen, monine paikallisine kampanjoineen ja lukuisine tutkimusprojekteineen pureutuu vieläkin syvemmälle yhteiskuntaan.
- Ehkäisyohjelmalla tulee onnistuessaan olemaan valtava vaikutus kaikkeen sairastavuuteen, korostaa ylilääkäri Vuokko Kallioniemi. Väestöstrategia kun valistuskampanjoissaan pureutuu liikunnan, terveellisen ruokavalion ja tupakoimattomuuden edistämiseen, jolloin myös muiden valtimotautien riski pienenisi.
- Perimällemme me suomalaiset emme voi mitään. Siksi tautia ei täältä saada koskaan kitketyksi kokonaan pois. Mutta tietotaitoa voidaan lisätä. Esimerkiksi työterveysasemilla on jo satsattu työterveyshoitajien diabeteskoulutukseen. Väestön ikääntyminen lisää väistämättä diabeetikkojen määrää jonkin verran. Siksikin lääkärien diabetestiedon päivittäminen on tärkeää: diabeetikkoja tulee vastaanotoille aina vain useammin, Kallioniemi sanoo.
