1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suomessa kehitettiin neulaton glukoosimittari
Ajan­kohtai­sta 42/2019 vsk 74 s. 2346 - 2347

Suomessa kehitettiin neulaton glukoosimittari

Uusi mittari voi olla markkinoilla 2–3 vuoden kuluttua.

Suomessa kehitettiin neulaton glukoosimittari Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Helttunen

Verensokerin mittaus kivuttomasti ihoa puhkaisematta on ollut lukemattomien lääketieteellisten projektien haaveena ympäri maailmaa. Toistaiseksi yritykset ovat yksi toisensa jälkeen epäonnistuneet ja noninvasiivinen mittaus on jäänyt kauniiksi unelmaksi.

Suomalaisen GlucoModicum Oy:n kehitystyön tuloksena glukoosiarvoja pystytään nyt mittaamaan ihoa rikkomatta ja laitteen prototyyppi on valmistettu.

– Jos kaikki menee suunnitelmiemme mukaisesti, laite voisi olla markkinoilla kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Tämä edellyttää tietenkin, että laitteen mittaustulokset ovat riittävän tarkkoja ja että se on helppo käyttää. Kysymyksessä olisi tuote miljoonille ihmisille, joilla on tarvetta mitata verensokerinsa arvoja, sanoo GlucoModicumin toimitusjohtaja Jokke Mäki.

Spinoff yliopistotutkimuksesta

GlucoModicum on Helsingin yliopiston tutkimukseen perustuva "spinoff". Yhtiön osakkaina ovat Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, tutkijat, toimitusjohtaja Jokke Mäki sekä sijoittajat. Tutkijaryhmään kuuluu ammattilaisia sekä suomalaisista että ulkomaisista yliopistoista.

Neulattoman glukoosimittarin kehitystyö sai vauhtia oikeastaan sattumalta. Nelisen vuotta sitten tutkijaryhmä havaitsi, että lääkemolekyylejä voi "kuljettaa" ihon läpi rikkomatta ihoa. Kun menetelmän parametrejä muutettiin, kävi ilmi, että prosessi toimii myös toiseen suuntaan. GlucoModicum on patentoinut teknologian globaalisti.

– Kudosneste saadaan nousemaan ihon pinnalle ja siinä on samoja analyyttejä kuin veressä. Niinpä ihon pinnalta voidaan mitata esimerkiksi kudosnesteessä olevia glukoosiarvoja, jotka korreloivat veren glukoosiarvojen kanssa, Mäki selostaa mittarin toimintaperiaatetta.

Lue myös

Älykellon kokoinen laite

Prototyyppi on älykellon kokoinen laite ja sitä on jo kokeiltu terveiden henkilöiden kudosnesteen arvojen mittaamiseen. Tulokset ovat Mäen mukaan "lupaavia". Menneen kesän aikana laitetta kokeilivat tyypin 2 diabeetikot. Näiden testausten tarkempia tuloksia ei vielä tässä vaiheessa kerrota julkisuuteen.

– Tutkijaryhmämme on hyvin tietoinen siitä, että neulattoman mittarin kehittäminen on vaikeaa.

Mäen mukaan esimerkiksi erilaiset optiseen mittaukseen tähdänneet hankkeet ovat toistuvasti epäonnistuneet.

– Meidän hankkeemme perustuu kuitenkin ihon pinnalle nousevan kudosnesteen mittaamiseen ja sellaisena se on maailman mitassa ainutlaatuinen. Olemme saaneet merkittävää tukea kokeneilta MedTech-sijoittajilta sekä Business Finlandilta, jotka tiedostavat kehitystyöhön sisältyvät riskit. Maailman 400 miljoonaa diabeetikkoa ansaitsisivat kivuttoman ja helpon mittarin, ja uskomme, että meillä voi olla käsissämme toimiva ratkaisu, Mäki kertoo.

Kirjoittajat
Esa Tuominen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Runsas antibioottien käyttö saattaa altistaa Parkinsonin taudille

Voimakkain yhteys oli laajakirjoisilla sekä anaerobisiin bakteereihin ja sieniin tehoavilla antibiooteilla.

Ajassa
Reseptien uusiminen kuormittaa lääkäreitä

Yhden lääkärin työpanos vuodessa kuluu palautettaviin tai mitätöitäviin uusintapyyntöihin Riihimäellä, laskee avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Mantila.

Ajassa
Timo Kaukosesta tulee uusi piiriylilääkäri

– Pitää huolehtia lääkärin ja potilaan eduista muutoksissa, Lääkäriliiton OYS:n erityisvastuualueen uusi piiriylilääkäri sanoo.

Pääkirjoitus
Kansainvälistä terveyspolitiikkaa

Minkään maan terveydenhuolto ei voi elää rajojensa sisällä kuplassa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Maailmassa
Virtaa joukkuevoimistelusta

Joukkuevoimistelu antaa flow-kokemuksia, joita ei saa muualta, kertoo yleislääketieteeseen erikoistuva Anna Juuti.

Ajassa
Voiko aivoja opettaa pitämään liikunnasta?

Slushin ja Skolarin tutkimusideoiden pitchauskisan finaaliin päässyt Tiina Saanijoki tutkii sohvaperunoita.