Suomessa selvitetään gynekologien näkemyksiä Hormonikorvaushoidon käyttö väheni Uudessa Seelannissa
British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan monet uusseelantilaiset naiset lopettivat hormonikorvaushoidon sen jälkeen, kun näiden hoitojen vaikutuksia selvittäneen Women's Health Initiative -tutkimuksen tulokset oli julkistettu.
Kysely lähetettiin noin tuhannelle hormonikorvaushoitoa käyttäneelle naiselle kuusi kuukautta WHI:n tulosten jälkeen. Siihen vastasi 776 naista, joista 734:stä oli käytettävissä täydelliset hormonikorvaushoidon käyttöä koskevat tiedot. Kaikkiaan 423 naista (58 prosenttia) 734:stä oli lopettanut hormonikorvaushoidon käytön tulosten jälkeen. Hoidon lopettaneista naisista 132 kuitenkin aloitti hoidon uudelleen.
Suomessa selvitetään parhaillaan gynekologien suhtautumista hormonikorvaushoitoihin.
- Tutkimuksesta tulee vertailu siitä, miten pohjoismaiset kollegat suhtautuvat hormonikorvaushoitoon. Yhteistutkimus tehdään Islantia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa sekä Isossa-Britanniassa, kertoo tutkimusta Suomessa vetävä professori Risto Erkkola Tyksin naistenklinikalta.
Kysely lähetettiin Suomessa hieman yli 900 gynekologille, mutta tuloksia ei ole vielä ehditty analysoida. Kyselyssä tiedustellaan erikseen nimenomaan viime aikojen tutkimustulosten vaikutusta gynekologien suhtautumiseen hormonihoitoihin.
Erkkolan mukaan vaihdevuosi-ikäisiä suomalaisnaisia on hieman vajaa miljoona. Hormonikorvaushoitoa heistä saa noin 30 prosenttia.
- He ovat epäilemättä niitä naisia, joilla on kaikkein pahimmat vaihdevuosioireet, Erkkola huomauttaa.
Hän arvioi, etteivät hormonikorvaushoitoja koskeneet uusimmat tutkimukset ole juuri muuttaneet suomalaisten gynekologien asennetta näihin hoitoihin, koska gynekologit ovat tekemisissä nimenomaan niiden potilaiden kanssa, joille vaihdevuodet aiheuttavat oireita.
- Sellainen trendi varmasti on, että hoitoja yksilöllistetään. Suurella osalla naisista oireet alkavat vähentyä 55-60-vuotiaana, ja silloin hoidon jatkaminen kyseenalaistetaan.
Omille potilailleen Erkkola myös suosittelee hoitoihin taukoja, joiden aikana he voivat itse arvioida, onko hoito hyödyllistä.
Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Erkki Kujansuu Taysista puolestaan arvioi suomalaisten gynekologien suhtautuvan tätä nykyä jossain määrin kriittisemmin nimenomaan pitkäkestoisten hormonikorvaushoitojen jatkamiseen sekä sellaisiin hoitoihin, jotka eivät selkeästi perustu potilaan oireisiin tai liity johonkin muuhun selvään lääketieteelliseen indikaatioon.
Viime vuosikymmenellä hormonikorvaushoidon käyttö kasvoi vuosi vuodelta niin, että kun sitä myyntitilastojen mukaan käytti 236 000 naista vuonna 1997, oli käyttäjiä vuonna 2001 jo 290 000. Vuonna 2002 käyttäjien määrä väheni 286000:een. Koska myynti on laskettu vuotuisena käyttönä, on todellisten käyttäjien määrä vähän suurempi. Esimerkiksi vuonna 2002 hormonikorvaushoidosta sai kela-korvausta noin 355000 naista.
